Lihakarjan jalostusarvot

Indeksit – karjanjalostuksen työkaluja

Lihakarjan indeksit lasketaan yhdeksälle eri ominaisuudelle. Indeksit perustuvat emolehmätarkkailusta saataviin punnitustietoihin ja teurastietoihin, jotka tulevat suoraan teurastamoilta.

Lihakarjalle laskettavat indeksit ovat

  • Syntymäpainoindeksi
  • Vieroituspainoindeksi
  • Vuodenpainoindeksi
  • Emoindeksi
  • Teuraspainoindeksi
  • Ruholuokkaindeksi
  • Rasvaluokkaindeksi
  • Poikimahelppous isänä -indeksi
  • Poikimahelppous emänisänä -indeksi

Syntymäpainoindeksi

Ensimmäinen lihakarjan punnittava paino on syntymäpaino, jonka perusteella lasketaan syntymäpainoindeksi. Syntymäpaino punnitaan heti eläimen syntymän jälkeen, viimeistään vuorokauden iässä.

Korkealla syntymäpainolla on voimakas yhteys poikimavaikeuksiin, joten jalostuskäytössä tulee suosia eläimiä, joiden syntymäpainoindeksi on 100 tai sen alle. Tämä on erittäin tärkeä huomata muun muassa sonnikaupoissa.

Vieroituspaino

Vieroituspaino eli 200 päivän paino punnitaan eläimen ollessa 150–250 päivää iältään. Vieroituspainoista lasketaan indeksilaskennassa kaksi eri indeksiä. Vieroituspainoindeksi kuvaa eläimen kasvukykyä syntymästä vieroitukseen. Mitä korkeampi indeksi on, sitä korkeampaa vieroituspainoa eläin keskimäärin periyttää jälkeläisilleen.

Emoindeksi

Toinen 200 päivän painoista laskettava indeksi on emoindeksi. Se kuvaa millaisia emo-ominaisuuksia eläin keskimäärin periyttää. Tärkein emo-ominaisuus on maidontuotantokyky, joka vaikuttaa hyvin voimakkaasti vasikan kasvuun syntymästä vieroitukseen. Emoindeksi on yksi tärkeimmistä lihakarjan indekseistä.

Vuodenpainoindeksi

Viimeisin lihakarjaeläimelle laskettava kasvuindeksi on vuodenpainoindeksi eli 365 päivän painoindeksi. Eläimen vuodenpaino tulee punnita sen ollessa iältään 325–405 päivää. Tavoitteena on eläin, jolla on korkea vuodenpainoindeksi. Tällöin eläin periyttää keskimääräistä korkeampaa vuodenpainoa jälkeläisilleen. Vuodenpainoindeksi on erittäin tärkeä työkalu jalostuseläinvalinnoissa, sillä sen yhteys teuraspainoon on voimakas.

Teurasindeksit

Teurasindeksejä ovat teuraspainoindeksi, ruholuokkaindeksi ja rasvaluokkaindeksi. Teurasindeksien tulkinnassa tulee olla tarkkana. Korkeat teuraspainoindeksit ja ruholuokkaindeksit kuvaavat eläintä, joka periyttää todennäköisesti korkeaa teuraspainoa ja hyvää luokittumista. Sen sijaan korkea rasvaluokkaindeksi kuvaa eläintä, joka periyttää keskimääräistä korkeampaa rasvaluokkaa rodun sisällä, mikä on ei-toivottu ominaisuus.

Poikimahelppousindeksit

Poikimahelppousindeksejä on kahdenlaisia. Poikimahelppous isänä kuvaa vasikan ominaisuutta, kuinka helposti se syntyy. Siihen liittyy läheisesti syntymäpaino, jota hyödynnetään poikimahelppoustietojen ohella laskennassa. Poikimahelppous emänisänä -indeksi taas kuvaa tytärten poikimisten sujuvuutta. Mitä korkeampia poikimahelppousindeksit ovat, sitä helpompia ovat poikimiset.

Jotta poikimahelppousindeksien laskenta onnistuu, on poikimahelppoustiedon ilmoittaminen on hyvin tärkeää. Se onnistuu syntymäilmoituksen yhteydessä Minun Maatilallani tai Faban emolehmäasiantuntijan kautta.

Huom! Asentovirheet ja niiden korjaamiset tulee ilmoittaa luokkaan 2 (poikimista avustettiin) tai luokkaan 3 (voimakas vetoapu) riippuen siitä, kuinka pahasta asentovirheestä on kysymys.

Perinnöllisten yhteyksien hyväksikäyttö indeksilaskennassa

Lihakarjan indeksilaskenta hyödyntää ominaisuuksien välisiä perinnöllisiä yhteyksiä eli korrelaatioita. Näin ollen vuodenpainoindeksin laskennassa hyödynnetään esimerkiksi vieroituspainon ja teuraspainon perinnöllistä yhteyttä vuodenpainoon. Perinnöllisiä yhteyksiä on lähes kaikissa ominaisuuksissa, joille lasketaan jalostusarvoja. Niiden käyttö on perusteltua, sillä ne tuovat arvosteluihin lisätietoa, ja parantavat siten arvosteluiden luotettavuutta. Arvosteluiden luotettavuutta kuvataan arvosteluvarmuudella.

Kokonaisjalostusarvo on yhteenveto

Lihakarjan indekseistä lasketaan vielä toistaiseksi kokonaisjalostusarvo, joka muodostetaan sonneilla eri tavalla kuin lehmillä. Kokonaisjalostusarvo muodostetaan tällä hetkellä siten, että siinä ei ole mukana teurasindeksejä eikä poikimahelppousindeksejä.

Sonnille = -0,840 x  syntymäpainoindeksi + 0,224 x vieroituspainoindeksi + 1,12 x vuodenpainoindeksi

Lehmälle = -0,602 x syntymäpainoindeksi + 0,459 x emoindeksi + 1,094 x vuodenpainoindeksi

Tulevaisuudessa lihakarjan kokonaisjalostusarvo tullaan korvaamaan yhdistelmäindekseillä, joita ovat esimerkiksi teurasindeksi, kasvuindeksi ja poikimahelppousindeksi.

Milloin liharotuinen eläin saa jalostusindeksin?

Indeksit lasketaan kuudelle yleisimmälle rodulle,

  • herefordille
  • charolaisille
  • aberdeen angukselle
  • limousinelle
  • simmentalille
  • highland cattlelle

Suomessa syntynyt eläin saa painoindeksin, kun se kuuluu emolehmätarkkailuun kuuluvaan karjaan ja sillä on paino punnittuna ominaisuudesta, josta indeksi lasketaan.

Poikkeuksen tekee lehmän emoindeksi, joka julkaistaan vasta kun lehmällä on yksi vieroituspainopunnittu jälkeläinen.

Jos paino on jäänyt punnitsematta, tai se on punnittu väärään aikaan, saa sonni indeksin, kun sen viidellä jälkeläisellä on paino punnittuna ominaisuudesta. Lehmän kohdalla vaaditaan vastaavasti kahden jälkeläisen punnitustulokset kyseistä ominaisuudesta.

Tuontieläimet saavat painoindeksin aina vasta jälkeläisten tulosten jälkeen. Tuontisonnilta vaaditaan kymmenen jälkeläisen paino kustakin ominaisuudesta, jotta indeksi julkaistaan. Lehmällä riittää vastaavasti  kahden jälkeläisen punnitustiedot kyseisestä ominaisuudesta. Tuontieläinten ulkomailla punnittuja painoja ei käytetä kotimaan indeksilaskennassa.

Alkionsiirtoeläinten omia punnitustuloksia ei voida käyttää indeksilaskennassa vuodenpainoa lukuunottamatta. Alkionsiirtoeläin saa näin ollen indeksin jälkeläisten tulosten myötä kuten tuontieläimet.

Teurasindeksien ja poikimahelppousindeksien  julkaistavuus on kytketty arvosteluvarmuuden raja-arvoon 35%. Arvosteluvarmuuden vaihteluväli on 0-100 %.