Nautojen perinnölliset sairaudet

Perinnöllisiä sairauksia esiintyy kaikilla nautaroduilla. Rodun yleisyys, tutkimusten määrä ja sairauden vakavuus vaikuttavat oleellisesti siihen, mille sairauksille tai ominaisuuksille ryhdytään kehittämään DNA-testejä. Oirekuvauksiin, DNA-määrityksiin ja tutkimusten tilaamiseen voit tutustua tutkimusten omilta sivuilta.

BLAD (Bovine Leucocyte Adhesion Deficiency)

Suomeen on tuotu kahta tunnettua kantajasonnia, Lincoln FFF 90078 C ja Hubert FFF 90081 C. Kaikki Suomessa todetut BLAD-tapaukset ovat olleet näiden sonnien jälkeläisiä. Suomessa käytössä olevat keinosiemennyssonnit testattu tautigeenin suhteen jo vuodesta 1992 eikä kantajia oteta käyttöön.

BY (Brachyspina)

BY havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2007, kun Hollannissa ja Tanskassa syntyi neljä samalla tavalla epämuodostunutta vasikkaa. Kaikkien vasikoiden suku johti Sweet-Haven Tradition -nimiseen sonniin ja sen poikaan Bismay Tradition Cleitukseen. Viime vuosina testattujen BY:n kantajien taustalta on löytynyt useimmiten joko T Funkis FFF 92349 B tai Ramos FFF 93616 B.

CVM (Complex Vertebral Malformation)

Geenivirhe löydettiin Tanskassa kesällä 2000.

FMO3 (nk. katka-geeni)

Katka on Uppsalan yliopiston tutkijoiden vuona 2002 löytämä geenivirhe, joka aiheuttaa kalamaista hajuvirhettä raakamaitoon. Geenivirhettä onkin kutsuttu myös katkarapugeeniksi ja kalanhajutaudiksi. Hajuvirheen aiheuttaa normaalissa aineenvaihdunnassa syntyvä trimetylamiini, joka ei hajoa elimistössä. Jos lehmä on homotsygootti virheellisen geenin suhteen, puuttuu siltä entsyymi, joka hajottaa trimetylamiinin. Heterotsygoottien eli geenin kantajien maito on aivan normaalia. Makuvirhe häviää kun maitoa käsitellään eli ominaisuudella ei ole taloudellista merkitystä.

RC-geenitesti

Punaisuutta aiheuttaa tavallisesti nk. RC-geeni, joka periytyy resessiivisesti. Punaisuutta aiheuttaa kuitenkin myös resessiivisesti periytyvä Telstar-geeni. Jos eläin on homotsygootti Telstar-geenin suhteen, on eläin syntyessään musta-punainen. Eläinten väri kuitenkin muuttuu ensimmäisten elinkuukausien aikana ja normaalisti väritys on muuttunut mustavalkoiseksi 6 kk ikään mennessä.  Jos eläin on Telstar-geenin kantaja, on eläimen väritys rodunmukaisesti mustavalkoinen. Telstar-geenin määritys sisältyy RC-geenitestiin.

Joissakin maissa punavalkoisia yksilöitä jalostetaan omana rotunaan. Suurin osa holstein-kantakirjoista pitää molempia värityyppejä samassa kantakirjassa. Suomessa yleisessä käytössä olleista sonneista ainakin Lancelot FFF 93612 B ja V Elo FFF 93820 B kantavat Telstar-geeniä, eli niiden jälkeläiset voivat syntyä punaisena.

Nupous

Nupous-määrityksessä selvitetään kantaako nupo (sarveton) eläin nupouden geeniä perimässään homo- vai heterotsygoottisena. Nupous periytyy dominoivasti. Nupous-määritys onnistuu kaikilla näytetyypeillä ja se voidaan tehdä kaikille naudoille rodusta riippumatta.

Jos tutkittava eläin on homotsygootti nupousgeenin suhteen, periyttää se nupouden kaikille jälkeläisilleen. Jos kyseessä on nupousgeenin suhteen heterotsygootti yksilö, voivat sen jälkeläiset olla ilmiasultaan joko nupoja tai sarvellisia.

Luonnollinen nupous on edullinen ominaisuus, joka vähentää nupoutusten aiheuttamaa työmäärä ja lisää niin työturvallisuutta kuin vasikoiden hyvinvointia. Nupous on dominoiva ominaisuus, joten sen saa yleistymään karjassa helposti kiinnittämällä huomiota sonnivalintoihin ja testaamalla jalostukseen käytettäviä eläimiä. Nupojen sonnien lista löytyy Viking Geneticsin kotisivuilta.

Ataksia

Charolais-rodulla ataksia on ollut tunnettu sairaus rodun alkuperämaassa jo noin 30 vuoden ajan.  Oireet ilmenevät usein vasta niin myöhään, että sairautta ei osata epäillä vielä siinä vaiheessa, kun nuorista jalostuseläimistä tehdään kauppaa.  Myös teuraskasvatuksessa olevat eläimet ehditään usein teurastaa ennen oireiden alkamista. Ranskassa suositellaan, että kaikki astuja- ja keisosiemennyssonnit DNA-testataan ataksian suhteen ennen kuin niitä käytetään jalostukseen. Ranskassa on vuoteen 2017 testattu 2800 jalostuseläintä, ja niistä 75 % on ollut vapaita ataksian suhteen, 24 % on ollut kantajia ja 1 % sairaita.  Ranskalaisen siemenmyyjän Evolutionin kaikki keinosiemennyssonnit ovat tällä hetkellä vapaita ataksian suhteen. Tunnettuja, Suomessakin käytössä olleita, kantajia ovat ainakin Russ, Necessaire, Pinay, Impair ja Ramses.

Suomessa suositellaan testaamaan astujasonnit sekä vähintään kaikki Pinayn, Imparin ja Ramseksen tyttäret.  Kantajasonneja ei tule käyttää jalostukseen.  Mikäli lehmä osoittautuu kantajaksi, sen käyttöä voi harkita, mikäli emo on muuten erittäin hyvä. Tällöin sille käytettävien sonnien tulee ehdottomasti olla testattu vapaiksi ataksian suhteen. Lisäksi emon jälkeläiset tulee testata ataksian suhteen, mikäli niitä aiotaan käyttää jalostukseen.