<p>Emolehmätilalla siitossonni kuuluu vakiovarustukseen. Hyvä siitossonni on luotettava, tehokas ja kestävä. Sen käytöllä on kuitenkin myös kustannus, jota tulee harvoin mietittyä. Keinosiemennyksellä voidaan tuoda karjaan uusia sukulinjoja, jolloin hyvän siitossonnia voidaan käyttää pitempään. Toisaalta siemennyksen avulla voidaan tehdä täsmällisiä valintoja pihvivasikoiden isiksi. Katso tämä 3.11.2022 pidetyn webinaarin tallenne, jossa aiheesta kertovat tutkija Maiju Pesonen Lukesta ja maatalousyrittäjä Mari Toivonen Salmensuun Herefordista.</p>


robots

generator

https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2022/11/cropped-faba-favicon-270x270.png

msapplication-TileImage

<p><strong>Janne Näsi on keskittynyt oleelliseen, ulkoistanut töitä ja pyrkinyt hyvään johtamiseen. Näillä opeilla tilan tuotos on 18-kertaistunut.</strong></p>
<p><strong>Janne</strong> ja <strong>Arja Näsin</strong> omistama Ylöskartanon tila sijaitsee Hämeen sydämessä Tuuloksessa, joka kuuluu nykyään Hämeenlinnaan. Tilalla on ollut vuosikymmenten varrella useita omistajia. Näseille tila päätyi 1964, jolloin Kylmäkoskella vuokratilaa viljelleet Jannen vanhemmat, <strong>Anneli</strong> ja <strong>Aulis</strong>, ostivat sen.</p>
<p>Anneli ja Aulis aloittivat maidontuotannon Ylöskartanossa 16 ayrshire-lehmällä 1956 rakennetussa navetassa. Tila siirtyi Jannelle, 53, ja Arjalle, 52, vuonna 1993. He laajensivat vanhaa navettaa neljä vuotta myöhemmin ja lehmämäärä nousi 37 lypsävään. Tilalla rakennettiin 2000 – 2008 lämpökeskus, laakasiilot ja työntekijän asunto. Myös navettaa laajennettiin jälleen ja pääluku nousi 50 lehmään.</p>
<p>Isoin askel tehtiin 2012, jolloin valmistui kahden robotin pihatto. Tänään lypsäviä on 145 ja keskituotos on kohonnut 11 700 EKM-kiloon. ”Aloittaessani 16 lehmällä keskituotos oli 6 000 kiloa. Tähän päivään mennessä se on kaksinkertaistunut ja kaikkiaan tilan maidontuotanto on 18 kertainen”, Janne kuvaa kehitystä.</p>
<p>Uusi navetta täyttyi vuodessa. Hiehokasvatus oli rakennusvaiheessa ulkoistettu, mutta nyt kaikki hiehot ovat vanhassa navetassa. Sonnit lähtevät ternivasikoina. Liharotusiemennyksiin käytetään lajiteltua ja tavallista blondi-siementä sekä jonkin verran angusta. Risteytyssiemennyksissä lajiteltua siementä käytetään lähinnä aloituksiin. Myös parhaille yksilöille käytetään melko paljon oman rodun lajiteltua siementä.</p>
<h3>Siemennystyö ulkoistettu Faban tilatiimille</h3>
<p><strong>Faban tilatiimi</strong> on hoitanut siemennykset jo noin neljän vuoden ajan. Seminologeille tulee viikossa neljästä viiteen käyntiä. Pääosa siemenestä on tilan omassa säiliössä. ”Siemennyspalvelu on siitä hyvä, ettei se ole riippuvainen oman väen osaamisesta tai ehtimisestä. Se on myös helppo ulkoistaa ammattilaisille”, Janne toteaa.</p>
<p><strong>FabaHELMI-palvelu</strong> on ollut kaksi vuotta käytössä. Hedelmällisyysasiantuntija <strong>Maria Salmi</strong> käy kahden viikon välein tekemässä tarkastukset. ”Maria tekee kohtu- ja tiineystarkastukset sekä ohjaa eläimet tarvittaessa eläinlääkärin hoitoon. Homma pelaa hyvin”, Janne kertoo.</p>
<p>Holsteinin osuus on vähitellen kasvanut, mutta ayrshireille on myös sijansa, kunhan maitoa tulee riittävästi. ”Pitoisuudet ovat tärkeitä, mutta Hämeenlinnan Osuusmeijeri on nestemeijeri, joten maitokiloilla on tietenkin iso merkitys”, Janne toteaa.</p>
<p><strong>Jalostussuunnitelmia</strong> on tehty säännöllisesti jo Jannen vanhempien aikana. Nyt suunnitelma tehdään neljästi vuodessa. ”Olen ulkoistanut jalostuksen, enkä osallistu siihen juurikaan itse. <strong>Linda Sirén</strong> on juuri aloittanut meidän jalostusasiantuntijanamme ja hän käy karjanhoitaja <strong>Pirjo Vuorisen</strong> kanssa eläimet lävitse. Linda myös tilaa annokset säiliöömme”, Janne toteaa.</p>


<p>Karjanhoitaja Pirjo Vuorinen vastaa Ylöskartanon eläinten hyvinvoinnista</p>


<h3>Genomitestauksesta hyvä selkänoja eläinvalintoihin</h3>
<p>Kaikki lehmävasikat on genomitestattu jo parin vuoden ajan. ”Testaus antaa hyvän selkänojan, eikä se ole iso kustannus hyötyihin nähden. Lisäksi sen tekeminen DNA-korvamerkin avulla on helppoa”, Janne kertoo.</p>
<p>Jalostusuralla on saatu hyviä tuloksia. Karjassa on ollut aiemmin jo kolme 100-tonnaria ja nyt Iso (D Orange x V. Elvis) lähestyy 110 000 kilon rajaa. Lisäksi muutamia vuosia sitten yksi hieho myytiin VikingEmbryo-ohjelmaan. Kaikkein isoin juttu on varmaan VH Brooklynin (VH ByNalle x Silver) menestys. ”Se on meidän ensimmäinen keinosiemennyssonnimme ja vielä noin kovalla tuloksella. Hyvää tuuria on ollut, mutta tuntuu myös siltä, että jotakin on tehty oikein”, Janne toteaa tyytyväisenä.</p>
<p>Karjasta löytyy genomiarvoltaan iso joukko kovatasoisia lehmiä ja hiehoja. Kärjessä on Rookoo, +30, jonka isä VH Deco RC on tuottanut karjaa monta lupaavaa yksilöä. Myös tuontisonnien jälkeläiset ovat menestyneet. Kemalin tyttäret Rozzi, +24, ja Rapu, +26, sekä tietenkin VH Brooklynin emä Nukke, +23, ovat hyviä esimerkkejä. Ayrshiren parhaita edustaa VR Fanof P:n tytär Sisko, +19.</p>
<h3>Töiden lisäksi aikaa riittää myös luottamustoimiin ja harrastuksiin</h3>
<p>Tilalla on omia peltoja 72 hehtaaria ja vuokralla 80. Nurmen lisäksi viljelyssä on maissia 18 hehtaaria ja rehuviljaa 50 hehtaaria. Metsää on 75 hehtaaria. Peltotöistä lietteenlevitys, viljanpuinti ja rehunteko kauimmaisilta lohkoilta on ulkoistettu. Myös koneyhteistyötä harjoitetaan. ”Yhdelle tilalle teemme säilörehua ja olemme myös kylväneet maissia useammalle tilalle. Maissinkylvöstä tosin luovumme, sillä pitää keskittyä oleelliseen”, Janne toteaa.</p>
<p>Ylöskartanon työt hoituvat perheen ja kahden vakituisen työntekijän voimin. Lisäksi kasvukaudella joukossa on mukana myös harjoittelija. Tänä vuonna harjoitteluaan suorittaa <strong>Antti Illman </strong>Mustialasta. Janne vastaa johdosta, taloudesta ja ruokinnasta. Arja puolestaan huoltaa kotijoukkoja. Karjanhoitaja Pirjo Vuorinen pyörittää navettaa ja <strong>Jukka Leppäkoski</strong> on tilan yleismies.</p>
<p>Arjan ja Jannen poika <strong>Otto</strong>, 24, opiskelee Mustialassa ja on samalla tiiviisti mukana tilan töissä. ”Otto on ihan selvästi seuraava isäntä. Hänellä on paljon ideoita peltopuolen kehittämiseksi, mutta hänen kiinnostuksensa karjaan on koko ajan kasvanut. Hänen piti lähteä keväällä harjoitteluun tanskalaiselle lypsykarjatilalle, mutta korona sotki suunnitelmat. Tanskasta olisi saanut hyvää maidontuotanto-oppia”, Janne kertoo.</p>
<p>Tyttäristä <strong>Miina</strong>, 23, on aloittanut armeijan kouluttajana ja <strong>Ansa</strong>, 22, asuu vielä kotitilalla. Jannen äiti käy vielä joskus juottamassa vasikoita. ”Äidillä on vahva maahenki ja hänen on aika ajoin tarkastettava pihapiiri. Isä ei ole puuttunut mihinkään luovuttuaan isännyydestä. Hänelle taisi tulla silloin kilometrit täyteen”, Janne toteaa lähistöllä asuvien vanhempiensa rooleista.</p>
<p>Tilan johtamisen lisäksi Jannella on useita luottamustoimia. Tämän vuoden alusta hän on toiminut Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallituksen puheenjohtajana. ”Aina kun lähtee pois kotoa, oppii vain uutta. Meijerin hallintotyö antaa tietoa ja ideoita. Myös jäsenyys MTK:n maitovaliokunnassa on antoisaa. Olen Maitoyrittäjien jäsen ja arvostan yhdistyksen työtä todella paljon. Aika vaan ei riitä toimintaan osallistumiseen”, Janne kertoo.</p>
<p>Vapaa-ajan harrastuksiakin on Jannelle kertynyt. ”Maanpuolustushenki on kotoa perittyä ja reserviupseeritoiminta on ollut tärkeä harrastus. Toinen mieluinen harrastus on Lions-toiminta. Näissä molemmissa näkee vaihteeksi muiden kuin maatalousalan yrittäjiä ja työntekijöitä. Hirvipassissa saa sitten puolestaan ajatella kaikessa rauhassa omia asioitaan” Janne toteaa.</p>
<p>Arjesta irrottautumiseksi Janne ja Arja viettävät muutaman viikon loman. ”Neljä vuotta sitten hankimme mökin kilometrin päästä. Se on hyvä henkireikä. Päivän päätteeksi voi mennä uimaan, saunomaan ja voi jäädä vaikka yöksikin”, Janne kertoo.</p>


<p>Janne Näsi on innostunut kasvattamaan myös maissia karjan rehuksi</p>


<h3>Ylöskartano, Tuulos</h3>
<ul>
<li>Omistajat: Janne ja Arja Näsi</li>
<li>145 lehmää, joista 70 % holsteineja ja 30 % ayrshirejä</li>
<li>Keskituotos: 11764 kg EKM</li>
<li>Peltoa yhteensä 72 ha</li>
</ul>


<p>Teksti Mikko Säynäjärvi, kuvat Timo Ahola. Kirjoitus on julkaistu Faba-lehdessä 3/2020</p>


<p>Mietintä, suunnittelu, pienet askeleet ja liian velan välttäminen korostuvat Kantoniemen tila oy:n kasvussa. Lähes kaksikymmentä vuotta sitten tehty suunnitelma 400 lypsävän karjasta on edennyt 320 päähän ja kasvu jatkuu.</p>
<p>Kantoniemen tila sijaitsee kauniilla Peränne-järven niemellä. Juha Kantoniemen isoisä osti tilan 1907 ja Juhasta tuli isäntä 39 vuotta sitten. ”Olin vasta 17-vuotias, joten vähän liian nuorena jouduin ottamaan vastuun. Peltoa oli 20 hehtaaria ja lypsäviä 24, eikä talous ollut välttämättä parhaassa mallissa”, Juha kertoo.</p>
<h3>Pieniä askelia</h3>
<p>Karu alku opetti keskittymään oleelliseen. Ensimmäiset 20 vuotta kuluivat peltoalan ja eläinmäärän kasvattamiseen sekä rakennustöihin. ”Pieniä askelia halvalla”, Juha kuvailee aikaa. Jälkimmäisellä vuosikymmenellä Juhan ja hänen vaimonsa Kirsin, 53, perhe kasvoi vauhdilla. Vanhin, Jenni-Kaisa, syntyi 1990, nuorin Henni-Liina 2000 ja heidän välissään Joonas, Anni-Mari, Sanni-Maiju ja Enni-Maria.</p>
<p>Vuosituhannen vaihteessa Kantoniemet alkoivat miettiä pihaton rakentamista. ”Laadimme Jouni Pitkärannan kanssa askelkartan 400 lehmän karjaan. Lypsyasemapihatto valmistui 2004 ja rinnalle tuli toinen halli 2011. Näin lehmämäärä nousi 250 päähän”, Juha kertoo.</p>
<h3>Kolmeen lypsykertaan</h3>
<p>Maidon hinnan notkahduksen jälkeen 2014 hiehot siirrettiin pihatoista muihin tiloihin ja osin rahtikasvatukseen. Näin lypsyyn saatiin 320 lehmää. Samalla siirryttiin kolmeen lypsykertaan. ”Mahdollisuus on vielä nostaa määrää alkuperäisen suunnitelman mukaan 80 tai jopa 150 päällä”, Juha toteaa. Tulevaisuuden suunnitelmissa jatkajan, Viikissä maatalousekonomiaa opiskelevan Joonaksen, sana painaa tietenkin paljon.</p>
<p>Juha vastaa tilan johtamisesta, kasvinviljelystä, peltotöistä ja koneista. Kirsin vastuulla on navetta ja hänen oikeana kätenään toimii karjanhoitaja Oleksandra ”Sasha” Kapichuk. Sasha vetää muun muassa kuuden hengen lypsytiimiä.</p>
<h3>Keskisiteestä kokonaisuuteen</h3>
<p>Jalostusasiantuntija käy tilalla neljä kertaa vuodessa ja hän myös tilaa annokset. Kirsi tai Sasha osallistuvat suunnitteluun. Lupaavimmat hiehot genomitestataan ja niille käytetään X-Vik-siementä.</p>
<p>Jalostustavoite on tuottava, hyvin liikkuva ja helppo lehmä. ”Aiemmin olin hyvinkin tiiviisti mukana jalostusasioissa. Sain jopa nimen keskiside Kantoniemi. Silloin tuli kiinnitettyä huomiota yksityiskohtiin”, Juha muistelee hymyillen.</p>
<p>Faban tilatiimi on hoitanut siemennykset jo viiden vuoden ajan. ”Aiemmin vaadittiin kaksi siemennystä tiineyttä kohden, mutta nyt määrä on 1,6. Poikimaväli on 368 päivää ja hiehojen poikimaikä on 23,5 kuukautta. Näin selvät taloudelliset hyödyt nostavat tilasiemennykseen siirtymisen kynnystä hyvin korkealle”, Juha toteaa.</p>
<h3>Kelpaa esitellä</h3>
<p>Tilalla on selvä strategia. Toiminnalla tarjotaan mahdollisimman hyvä ja turvallinen elämä omistajille sekä työntekijöille perheineen. Kaikissa toimissa korostuu laatu, järjestelmällisyys, eettisyys, luonto ja yhteisön kunnioitus.</p>
<p>”Viljelytoimet tehdään vimpan päälle ja eläinten tarpeet toteutetaan vuorokauden ympäri. Lypsikit Livenä -tapahtuma sopii meille oikein hyvin. On mukavaa esitellä töitään ja olla vähän ylpeäkin”, Juha toteaa.</p>
<p><em>Teksti Mikko Säynäjärvi, k</em><em>uvat Timo Aalto</em></p>


<h2>Kantoniemen tila Oy, Ähtäri</h2>
<ul>
<li>Omistajat Juha, Kirsi ja Joonas Kantoniemi</li>
<li>Lypsäviä 320, joista 75 % holsteineja ja 25 % ayrshirejä</li>
<li>Keskituotos 11 930 kg EKM</li>
<li>Osa hiehoista rahtikasvatuksessa, sonnivasikat lähtevät ternivasikkoina</li>
<li>Navetat vuosilta 2004 ja 20011, yhdistetty käytävällä</li>
<li>Strangko 2 x 10 takalypsyasema, kolme lypsykertaa vuorokaudessa</li>
<li>Peltoa käytössä 468 ha, josta nurmella 280 ha</li>
<li>Peltotöistä vastaa kolmen tilan omistama Nuivain Oy</li>
<li>Lypsytiimissä kuusi henkeä ja ruokintatiimissä puolitoista</li>
<li>FabaJASU, tilatiimi, hedelmällisyysraportit kuukausittain</li>
</ul>


<p>Pertteliläisten <strong>Jari ja Hanna Laineen</strong> jalostustavoite on mahdollisimman korkea elinikäistuotos. Hyvä hoito, kärsivällisyys ja pitkä jalostustyö ovat tuottaneet hienoja tuloksia. Neljännes elossa olevista lehmistä on ylittänyt 60 000 kilon rajan, useita hiehoja on valittu VikingGeneticsin jalostusohjelmiin. Näistä yksi on ayrshire-hieho Korvenpään Oilikki.</p>
<p>Korvenpään tila siirtyi Jarin, 55, ja Hannan, 58, haltuun 1995. Siitä alkaen Jari on tehnyt yhteistyötä jalostusasiantuntija Päivi Huhtisen kanssa. ”Viime vuosina ollaan oltu yhä enemmän Päivin varassa. Sonnit tulevat ja menevät, joten ei niiden perässä pysy”, Jari kertoo. Hanna ei juurikaan osallistu jalostusasioihin. ”Osallistun jalostusasioihin ominaisuuksista keskusteltaessa, mutta muuten jalostus on Jarin juttu”, Hanna naurahtaa.</p>


<h3>Elinikäistuotos arvossaan</h3>
<p>Korkea elinikäistuotos on karjan selvä tavoite. Keskipoikimakerta on 3,78 ja liharotusonnien osuus siemennyksistä on käynyt jo 60 prosentissa. Vuodesta 2005 alkaen 100-tonnareita on kertynyt viisi ja uusia on luvassa. Aste (D Brandy x Boliver), 90 500 kiloa, ja Asta (Record x Peterslund), 88 000 kiloa, ovat lähimpänä. Lisäksi neljä lähestyy 80 000 kiloa ja kolme on ohittanut 60 000 kilon rajapyykin.<br />
”Kärsivällisyyttä tarvitaan ja sairaskarsina pelastaa”, Hanna kertoo kestävyyden saloista. Kolmesti vuodessa tehdyt sorkkahoidot ovat myös Jarin ja Hannan mielestä yksi oleellinen tekijä.</p>
<h3>Perustus genomitestistä</h3>
<p>Karja on ollut mukana <a href="https://www.faba.fi/karjan-kehittaminen/genomitestaus/genvik-projekti/">GenVik-projektissa</a> (ent. LD-projekti) pitkään, joten kaikki lehmävasikat genomitestataan ja <a href="https://www.faba.fi/karjan-kehittaminen/rakennearvostelu/">FabaRANE</a> on ahkerassa käytössä. ”Jos genomitestiä ei olisi, niin kyllä oltaisiin tyhjän päällä.<a href="https://www.faba.fi/karjan-kehittaminen/genomitestaus/"> Genomitesti</a> on luja perusta”, Jari toteaa.<br />
Pitoisuuksiin on kiinnitetty huomiota jo pitkään. Nyt painotetaan tuotosindeksiä ja utareterveyttä sekä luonnetta. ”Olimme aikoinaan siirtymässä kokonaan holsteiniin, mutta pitoisuudet alenivat, joten ayrshiret saivat jäädä”, Jari kertoo.</p>
<h3>Alkioita, hiehoja ja valopilkku</h3>
<p>Alkiota on huuhdeltu ja siirretty jo pitkään. Viime aikoina on kuitenkin siirretty vain omien hiehojen sopimushuuhteluista saatuja alkioita. Hyvien tulosten ansiosta alkioita on riittänyt myyntiin.</p>
<p>Hyvä esimerkki on Nuoska (VH Bolus x Delta Alonso), GP-84. Se tuotti ensimmäisellä (VH Python) huuhtelussa 10 siirtokelpoista alkiota ja toisella (VH Motown) peräti 14. Nuoska huuhdeltiin kotona, mutta sen emä Lauha myytiin aikoinaan VikingGeneticsille.</p>
<p>VH Motownilla tehdystä huuhtelusta VG osti VH Molli -nimisen sonnin, gNTM +21, mutta valitettavasti se karsiutui asemalla saadessaan ensimmäisen virallisen arvostelun. Tieto VH Mollin ostosta hämmästytti ja ilahdutti. ”Useita on testattu ja hylkyihin on totuttu, mutta nyt yhtäkkiä tuli varsinainen valopilkku. Tosin sitten alkoi stressi. Ettei vain mitään sattuisi. Kuuntelin sen jokaista yskäisyä, kunnes eläinlääkäri totesi, että kyllä toisetkin joskus yskähtelevät”, Jari kertoo.</p>
<p>VH Mollin karsiutumiseen kalkkiviivoilla Jari suhtautuu rauhallisesti. ”Tällaista tämä on. Ilon hetkistä pettymyksiin, joskaan tämä ei nyt maailmaa kaada”, Jari toteaa.</p>
<p>Tällä hetkellä vuoden ikäinen Oilikki (VR Freeze x VR Sahara), +25, edustaa Korvenpään hiehoja Hollolassa. Oilikki kuuluu parhaimpaan joukkoon ja sille on asetettu vähintään 40 alkion tavoite. Loka- ja marraskuussa kuudesta OPUsta saatiin 11 siirtokelpoista alkiota. Huuhtelut aloitettiin nyt tammikuun lopussa ja huuhtelukertoja on vähintään kolme. OPUissa saadut tulokset ennakoivat hyvää alkiosaalista.</p>
<h3>Täysillä loppuun asti</h3>
<p>Jari toimi seminologina aina vuoteen 1995 asti. Hän ei kuitenkaan siemennä itse, vaan käyttää <a href="https://www.faba.fi/karjan-kehittaminen/siemennys/siemennyspalvelu/">Faban seminologipalveluja</a>. ”Tekosyynä voisin pitää värisokeuttani. Olkien erottaminen saattaa olla hankalaa. Varsinainen syy käyttää seminologipalvelua on halu tavata ihmisiä ja vaihtaa ajatuksia ammattilaisen kanssa”, Jari toteaa.</p>
<p>Lapset Pekka, Anni ja Aino ovat jo muuttaneet omilleen. ”Jos lähdemme lomalle, niin he ovat kuitenkin aina valmiita auttamaan”, Hanna kertoo. Tilan peltopinta-ala ei mahdollista laajennusta ja lapsilla on omat ammattinsa ja opinnot. Jossakin vaiheessa karjasta luovutaan, mutta jalostustyö jatkuu siihen asti täysillä ja karja tuottaa varmasti vielä monta uutta tähteä.</p>
<p><em>Teksti ja kuvat Mikko Säynäjärvi</em></p>
<h2>Korvenpää, Pertteli</h2>


<ul>
<li>Omistajat Jari ja Hanna Laine</li>
<li>Pihatto vuodelta 2002, lypsyasema 2 x 3</li>
<li>Keskituotos 10 921 kg EKM</li>
<li>Lypsäviä 35, joista 2/3 holsteineja ja loput ayrshirejä</li>
<li>Keskipoikimakerta 3,78</li>
<li>Siemennysten liharotuosuus 60 %</li>
<li>FabaJASU ja siemennyspalvelut</li>
<li>Mukana LD-projektissa</li>
</ul>


<p><strong>Timo ja Kati Mankki</strong> aloittivat vuosi sitten järjestelmällisen genomitestauksen. Kaikkien lehmävasikoiden testaus on tehostanut sonnivalintoja ja poikinut jo yhden sopimushuuhtelun. Robottimaisuutta ja kestävyyttä parantamalla sekä tiukalla karsinnalla keskituotostavoite on asetettu 11 000 kiloon.</p>
<p>Karja on 80-prosenttisesti ayrshireä. ”Jossakin vaiheessa aiottiin siirtyä holsteiniin, mutta sitten pakitettiin. Ayrshiret ovat kestävämpiä ja etenkin utareterveys on parempi, vaikka onhan holstein edistynyt huomattavasti”, Kati ja Timo kertovat.</p>
<h3>Jerseyt yllättivät</h3>
<p>Karjan muutamasta jersey-risteytyksestä on hyviä kokemuksia. ”Ne ovat terveitä, aktiivisia ja hyväluonteisia. Tuotoksessakaan ole valittamista. Jatsin (DJ Zuma x Record) neljän kauden keskituotos on yli 10 000 kiloa ja paras kausi 11 600 kiloa”, Timo kertoo.</p>
<p>Asiakaspäällikkö Kateriina Sjöblom käy tilalla neljä kertaa vuodessa tekemässä <a href="https://www.faba.fi/karjan-kehittaminen/jalostus/lypsykarja/jalostussuunnittelu/"><strong>FabaJASUn</strong></a> ja <a href="https://www.faba.fi/karjan-kehittaminen/rakennearvostelu/"><strong>FabaRANE</strong>–</a>arvostelut. ”Kateriina kertoo ja kirjaa lehmäkommentteja perusteellisesti, joten pysymme hyvin ajan tasalla”, Kati sanoo. Jalostustavoite on robottimaisuus ja karsintaa kiristetään edelleen.</p>


<h3>Genomiarvot ohjaavat</h3>
<p>Liharotusiemennysten osuus on noussut 40 prosenttiin. Vuosi sitten aloitettu systemaattinen <strong><a href="https://www.faba.fi/karjan-kehittaminen/genomitestaus/">genomitestaus</a></strong> ohjaa sonnivalintoja. Heikoimmille hiehoille käytetään angus-sonneja, parhaimmille oman rodun lajiteltua ja muille tavallista siementä. Lehmien liharotu on puolestaan blondi.</p>
<p><strong><a href="https://www.faba.fi/karjan-kehittaminen/alkiot/alkiosiirto/">Alkionsiirto</a></strong> ja huuhtelut ovat uusia juttuja. Ne olivat käyneet Katin ja Timon mielessä, mutta OOI Suomen (VH McGraph x VH Desota), +27, genomitulos ja VikingGeneticsin tarjoama huuhtelusopimus saivat heidät tuumasta toimeen. ”Sopimus pienensi aloituskynnystä. Saimme Kemalilla tehdystä huuhtelusta tosin vain kolme siirtokelpoista alkioita, mutta kokemus oli hyvä harjoitus jatkoa ajatellen”, Kati kertoo.</p>
<h3>Hyvin toimiva systeemi</h3>
<p>Seminologit hoitavat karjan <a href="https://www.faba.fi/karjan-kehittaminen/siemennys/siemennyspalvelu/"><strong>siemennykset</strong></a>. Hedelmällisyysasiantuntija Anna-Marja Tuominen vastaa joka toinen kuukausi tehtävistä <strong>FabaHELMI</strong>-käynneistä. ”Anna-Marja tarkastaa poikineet, tekee tiineystarkastukset, katsoo ongelmatapaukset ja ohjaa ne tarvittaessa eläinlääkärin hoitoon. Tämä on kyllä hyvin toimiva systeemi”, Kati toteaa.</p>
<p>Laajennus ei ole Timon mielessä. Vanhemmilla tyttärillä on tuskin haluja jatkaa, eikä nuorimpien ajatuksista vielä tiedä. ”Nyt on menossa vaakalentovaihe. Nykyisen navetan seinistä otetaan irti mitä saadaan. Keskituotos nostetaan 11 000 kiloon karsimalla hieman lehmämäärää ja parantamalla kestävyyttä,” Timo kuvaa tämän hetken tilannetta.</p>
<p><em>Teksti ja kuvat Mikko Säynäjärvi</em></p>


<h2>Rauhala, Kouvola</h2>
<ul>
<li>Kati ja Timo Mankki sekä lapset Iida, 18, Elina, 17, Hanna, 14, ja Sanni 11</li>
<li>Vuonna 2001 rakennettu ja 2010 laajennettu navetta</li>
<li>Ensimmäinen DeLaval-robotti 2012 ja toinen 2013</li>
<li>Lypsyssä 100 lehmää, joista 80 % ayrshireä, 20 % holsteinia. Lisäksi pari jersey-risteytystä</li>
<li>Keskituotos 10 073 kg EKM</li>
<li>Jalostustavoite robottimaisuus</li>
<li>Nuorkarja ja ummessa olevat ulkoilevat vuoden ympäri</li>
<li>Peltoa 150 ha, jossa mukana Katin kotitilan pellot Miehikkälässä</li>
<li>Pinta-alasta puolet nurmella ja puolet viljalla</li>
<li>Niittosopimuksia naapureiden kanssa</li>
</ul>


Aihe: siemennys

Artikkelit