Kurikassa sijaitsevalla Porre Oy:n tilalla on navetan automatisoinnista saatu helpotusta arkeen.
Kun lanta jäätyy vuoreksi navetan lattialle, sen kanssa vielä pärjätään, mutta kun kaikki automatiikka jumittuu, eivätkä lehmät saa ruokaa ja vettä, ei naurata. Näin toteaa Porren tilan emäntä Satu Sillanpää Porre paukkupakkasten jälkeen.
Kurikan Säntinkylässä elohopea putosi tammikuussa jopa 36 miinusasteeseen ja pysähtyi hirmulukemiin yli viikoksi.
Moista pakkasjaksoa ei ole koettu koko tilan historian aikana. Satu kuvailee kylää ”banaanilaaksoksi”, jossa kylmä kyllä viihtyy, mutta käväisee yleensä ”vain” noin 25 miinusasteessa.
”Pyöritämme tätä tilaa kahdestaan Vesan (isäntä Vesa Porre) kanssa, ja jotta homma toimisi ilman ulkopuolista työvoimaa, navetta on pitkälle automatisoitu. Robotit hoitavat ruokkimisen, lypsämisen ja lannan siirtämisen, eikä käsityötä kauheasti normaalipäivänä ole. Mutta eihän mikään kone toimi, jos pakkanen pysyy alle 30 asteessa yli viikon”, Satu huokaisee.
Automaattinen aperuokkija piiputti jo toisena pakkasyönä, mikä tarkoitti, että Vesa vietti koko yön navetassa.
”Vector on ollut meillä vuoden, eikä sen pitänyt jäätyä. Aikansa kun sen kanssa leikittiin, ruokintapöydät tyhjenivät ja piti lopulta hakea naapurista apevaunu lainaan. Se oli sitten yhtä appeenpyöritystä.”
Kun navetassa on 130 lehmää ja nuorkarjan kanssa yhteensä 200 päätä ruokittavana, käsityön ja huolen määrä on hirmuinen. Porret tekivät kaiken voitavan ennen pakkasia, mutta se ei riittänyt.
”Lehmät kyllä tykkäsivät kylmästä, eivätkä lantakasat niitä haitanneet. Mutta siitä ne eivät tykänneet, kun pöytä oli tyhjänä.”
Myös poikimiset sujuivat arktisessa kelissä mallikkaasti. Vasikat pysyivät lämpiminä takkien alla.
Kun automatiikka alkoi taas toimia, isäntäväki sai huokaista helpotuksesta, ainakin hetkeksi. Seuraava operaatio kun odottaa päärakennuksessa vuonna 2015 rakennetun pohjalaistalon eteisessä: lattialämmitys ei kestänyt rajua lämpötilavaihtelua.
<h3>Yhdessä eteenpäin</h3>
Porren tilaa on kehitetty määrätietoisesti aina, mutta varsinkin viime vuosikymmenen aikana.
Vesan ja Sadun yhteinen tarina alkoi, kun ProAgrialla neuvojana ja kouluttajana työskennellyt Satu saapui tilalle kuntoluokittamaan lehmiä kesällä 2012.
”Siinä todennäköisesti kuntoluokitettiin myös isäntä”, nauraa Satu, joka työkeikan päätteeksi sai yllättävän treffikutsun. He olivat molemmat 37-vuotiaita sinkkuja. Vesa hoiti tilaa tuolloin yhdessä iäkkään isänsä kanssa.
Tilalla oli robottinavetta ja 60 holstein-rotuista lypsävää. Robotti alkoi olla jo elinkaarensa päässä ja navettakin kaipasi remonttia.
”Pähkäilimme robotin vaihtamista. Ensin ajateltiin, että jatketaan yhdellä, kunnes todettiin, että navetassa pitää olla kaksi robottia, jotta molemmat voisi saada tästä elannon. Päätimme jatkaa vanhaa navettaa.”
Poika Wiljami syntyi samana vuonna, kun navettaa rakennettiin. Nyt nuori-isäntä on ekaluokkalainen ja innolla mukana navettahommissa.
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-389728" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2024/04/Porre_nuortakarjaa.png" alt="" width="494" height="400" />
Vaikeuksien kautta takaisin normiarkeen
Karjan EKM-tuotos ylsi viime vuonna 11 518 kiloon. Parhaimmillaan se oli yli 12 000 kiloa, kunnes odottamattomat vastoinkäymiset romahduttivat tuotoksen kolme vuotta sitten. Kävi nimittäin niin, että lehmiä alkoi kuolla oudolla tavalla.
Kuolemien syytä etsittiin pitkään.
”Ne rupesivat makaamaan ja sitten kuolivat. Yhden viikon aikana alkoi mennä kahta tai kolmea lehmää. Ensin niitä hoidettiin halvauksina, sitten epäiltiin säilörehusta saatua botulismia. Lopulta selvisi, että kyse onkin Clostridium perfringens -bakteerista”, kertoo Satu ja kiittää eläinlääkäreitä, jotka onnistuivat selvittämään, mistä oikein on kyse sekä tukemaan ja lohduttamaan vaikeuksien keskellä.
Bakteeri halvaannutti lehmien suoliston ja se tappoi ison osan parhaiten tuottavista yksilöistä. Viimeinen sairastunut lehmä oli silloinen elossa ollut satatonnari. Lehmä avattiin ja sen mahasta löytyi violetiksi värjäytynyt suoli, varma merkki tappavasta bakteerista.
Lämpimässä ja kosteassa itävä bakteeri paikallistettiin rankkipöntön pohjaan. Lehmät, jotka sattuivat saamaan pöntöstä viimeiset rankkierät, sairastuivat.
20 prosenttia lehmistä kuoli, mikä tarkoitti, että myös tuotos putosi 20 prosenttia.
”Mietittiin, että jos tästä selvitään, sitten selvitään mistä tahansa. Oli se sellainen vuosi! Sittemmin meitä on kyllä koeteltu lisää, sillä bakteerin myötä eläinten vastustuskyky huononi ja epidemiat seurasivat toistaan.”
Rankin käyttö ruokinnassa lopetettiin varmuuden vuoksi, kun ei voitu olla varmoja, saadaanko bakteeria pois pöntöstä.
Tuotos on nyt onnistuttu nostamaan lähelle entisiä lukemia, ja navetassa on taas yksi uusi satatonnari.
<div id="attachment_389730" style="width: 639px" class="wp-caption alignnone"><img aria-describedby="caption-attachment-389730" loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-389730" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2024/04/Porre_automaattinen-aperuokkija.png" alt="" width="629" height="400" />Porren tila on mahdollisimman pitkälle automatisoitu. Satu Sillanpää Porre pyörittää 130 lypsävän holsteinkarjaa kahdestaan yhdessä puolisonsa Vesa Porren kanssa. Aikaa jää myös muuhun, kuten Faban edustajiston jäsenen tehtävään.</div>
Asiantuntijat apuna
Kiitos hyvistä tuloksista kuuluu Sadun mukaan myös Faballe, joka on tärkeä yhteistyökumppani karjan kehittämisessä. Jo noin kuuden vuoden ajan tilalla on käytetty paljon Faban palveluita, kuten rakennearvostelua, <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/karjan-kehittaminen/genomitestaus/">genomitestausta</a>, <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/karjan-kehittaminen/alkiot/alkiosiirto/">alkionsiirtoa</a> sekä <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/tarvikkeet/siemennys-ja-alkionsiirto/siemennys/">siemennyksiä.</a> Satu hoitaa siemennykset pääosin itse, mutta esimerkiksi loma-aikana apuun tulee Faban seminologi.
”Siirryimme kokonaan Faban kautta tilattaviin sonneihin, kun omat rahkeet eivät enää riittäneet seuraamaan kaikkia mahdollisia listoja ja valitsemaan sonneja ja tiloja sieltä ja täältä. On myös selkeämpää, kun lasku tulee yhdestä paikasta ja ostoista saa<a href="https://wordpress.faba.fi/fi/post/2024/01/bonusta-ja-lisahyvitysta-tulossa/"> bonusta</a>. Kuten kaikessa muussakin, myös tässä olemme halunneet yksinkertaistaa toimintaa.”
”Toki jalostaminen on itsellekin mieluista ja hauskaa puuhaa, mutta kun tällaista palettia pyörittää, ei ole järkevää käyttää omia paukkuja tekemiseen, johon on olemassa asiantuntijat”, Satu toteaa.
Erityisen tyytyväinen hän on mutkattomaan genomitestaukseen.
”Ei tarvitse kuin lyödä merkit korvaan ja lähettää genomitestit. Ne tulevat sieltä automaattisesti ja tiedot ovat kaikkien saatavilla.”
Tilan asiakkuusvastaavana toimii Miia Hietaharju. Hän tekee<a href="https://wordpress.faba.fi/fi/karjan-kehittaminen/jalostus/lypsykarjasonnit/jalostussuunnittelu/"> jalostussuunnitelma</a>t seminologeille sekä <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/karjan-kehittaminen/rakennearvostelu/">rakennearvostelut</a>.
”Palvelu toimii todella hyvin ja joustavasti. Jos tarvitaan vaikka <a href="https://wordpress.faba.fi/fi/tarvikkeet/suojavarusteet/suojakasineet/">hanskoja</a>, Viitalan Reeta pudottaa niitä meille ohikulkumatkalla.”
Lehmät saavat olla lehmiä 
Noin sadan metrin pituisessa navetassa on lypsyrobottien lisäksi monia muitakin työtä helpottavia ja eläinten hyvinvointia lisääviä ratkaisuja. Ympäristövastuullisuuskin on huomioitu: navetan uudella puolella lietelanta separoidaan kuivikkeeksi, ja aurinkopaneelit tuottavat sähköä.
Ruokintarobotti hankittiin noin vuosi sitten. Siihen asti Vesan isä huolehti appeen teosta.
Imettäjälehmät helpottavat isäntäväen arkea niin ikään.
”Kolme lehmää imettää neljää vasikkaa per turpa. Imettäjiksi kelpuutetaan ne, joista tulee tarpeeksi maitoa. Jos vasikoita on vähemmän, imettäjät voivat olla myös vähemmän tuottavia loppukauden lehmiä. Tämä on meille helpompaa, sillä lehmä tietää, miten paljon vasikka tarvitsee maitoa ja lämmintä maitoa on tarjolla aina niin paljon kuin jaksaa juoda.”
<div id="attachment_389729" style="width: 652px" class="wp-caption alignnone"><img aria-describedby="caption-attachment-389729" loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-389729" src="https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2024/04/Porre_Satu-ja-nuorisoa.png" alt="" width="642" height="300" />Tilalla käytetään imettäjälehmiä, mikä helpottaa arkea ja vasikat kasvavat hyvin.</div>
Vasikat kasvavat niin hyvin, että välitysautoon pujahtaa jättikokoisia, ruuhka-aikoina jopa satakiloisia ternivasikoita.
”Tykkään, kun lehmät saavat olla mahdollisimman paljon lehmiä ja elää laumassa. Me vain yritetään luoda olosuhteet, jotta ne voivat tuottaa omien rahkeidensa mukaan”, Satu toteaa.
Työnjako toimii siten, että Vesa hoitaa rehut ruokkijalle sekä selvittää koneiden viat ja vaikeudet. Myös itse tehtävät peltotyöt ja talouspuoli ovat isännän heiniä.
”Navetalla Vesan vastuulla on nuorkarja. Minä taas hoidan robotti- ja lehmäpuolen, jalostukset, reseptit ruokkijalle ja lehmiin liittyvän kirjanpidon.”
Molempien on tilan strategian mukaisesti hallittava silti kaikki työt, sillä sekä isännälle että emännälle kuuluu kahden päivän viikoittainen navettavapaa.
”Kolme päivää ollaan yhdessä ja tehdään kuivitukset. Neljä muuta päivää toinen hoitaa navettaa yksistään.”
Vapaapäivinä on aikaa harrastaa liikuntaa ja osallistua oman alan luottamustehtäviin. Vesa hiihtää ja pyöräilee, Satu harrastaa ryhmäliikuntaa ja on mukana latino show -tanssiryhmässä.
”Sitä ei ajattele paskannakkelua, kun on kisat tulossa ja yrittää saada koreografiat kuntoon”, emäntä nauraa.
&nbsp;
Teksti: Pirjo Latva-Mantila / Kuvat: Krista Luoma. Juttu on julkaistu Faba-lehdessä 1-2024
&nbsp;

robots

Faba » Pitää olla muutakin elämää kuin työ Comments Feed

generator

https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2022/11/cropped-faba-favicon-270x270.png

msapplication-TileImage

Karjan terveys ja hyvinvointi on nykyisessä aikakaudessa entistä tärkeämpää, kun kuluttajat ovat yhä tietoisempia eläinten eettisestä kohtelusta, ja vaatimukset ruoan korkealle laadulle ovat kasvaneet.
Suomessa on oltu jo pitkään karjan terveyden ja hyvinvoinnin edelläkävijöitä. Tilavat ja siistit eläinsuojat, vapaa eläinliikenne, laidunnus, automaattilypsyn yleistyminen, laadukas säilörehu, puhdas vesi ja antibioottien vähäinen käyttö ovat Suomessa lähes itsestäänselvyyksiä. Ne ovat tuotannon osa-alueita, joilla ei ainoastaan paranneta eläinten terveyttä ja hyvinvointia, vaan myös lopputuotteen laatua. Ei tarvitse mennä kauas Suomesta, kun asiat ovat hyvin eri tavalla. Voimme syystäkin olla ylpeitä, että meillä tuotantoeläimet voivat hyvin ja tuottamamme ruoka on puhdasta ja laadukasta.
Eläinaineksen kehittämisellä eli karjan jalostamisella luodaan vahva perusta karjan terveydelle ja hyvinvoinnille. Kestävät jalostuskäytännöt eivät ainoastaan edistä karjan pitkäikäisyyttä ja tuottavuutta, vaan myös ylläpitävät geneettistä monimuotoisuutta. Faballa eläinaineksen kehittäminen nojaa Pohjoismaiseen jalostusyhteistyöhön, VikingGeneticsiin, jonka jalostusvaliokunnissa on vahva viljelijäedustus. Pohjoismailla on pitkä perinne jo 80-luvun alkupuolelta jalostaa tuotoksen ja rakenteen lisäksi terveys- ja hedelmällisyysominaisuuksia. Pitkällä tähtäimellä tämä on havaittu kestävämmäksi periaatteeksi, kun monissa kilpailijamaissa eläinten koko on karannut käsistä tai hedelmällisyys kärsinyt maitolitrojen kustannuksella. Kun tarkasteluun otetaan eläinten kestävyys ja elinaikaistuotto, ei lyhyen aikavälin maitotuotos ole paras mahdollinen mittari kannattavalle tuotannolle.
Osaamisemme perustuu tutkimustietoon ja karjatiloilta saatuun kokemukseen. Olemme valinneet valikoimiimme tuotteita ja kehittäneet palveluita, joilla karjan hoito ja pitkän aikavälin kehittäminen helpottuvat. Toimivat ratkaisut näkyvät karjanomistajilla viivan alla. Terve ja hyvinvoiva karja on myös taloudellisesti tuottava karja.
Susanna Vuotikka 
myynti- ja liiketoimintajohtaja 
Faba osk

Faba » Terve ja hyvinvoiva karja on suomalaisen tuotannon perusta Comments Feed

Digitaalisella palvelualustalla tarkoitetaan dynaamista, monen osapuolen vuorovaikutteisuuteen perustuvaa, monisuuntaista sovellusta. Alusta toimii siis kuten tori, jossa myyjät ja ostajat kohtaavat. Digitaalisella alustalla tarjottavat sovellukset ovat sähköisiä palveluita. Kuten perinteisellä torilla, myös digialustalla myyjät kilpailevat tuotteidensa ominaisuuksilla, laadulla ja hinnoilla.
Tunnettuja alustapalveluita ovat mm. Airbnb ja Uber. Airbnb a välittää yksityishenkilöiden omistamia huoneistoja vuokrattavaksi. Uber puolestaan on maailmanlaajuista kuljetuspalveluja tarjoava yritys. Se kehittää, markkinoi ja ylläpitää omaa mobiilisovellusta osana palveluaan. Sovelluksen tarkoituksena on mahdollistaa helppo <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Taksi">kyydin</a> tilaaminen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Matkapuhelin">matkapuhelimella</a>.
Tilajohtaminen on nykypäivänä tiedolla johtamista. Tiedolla johtaminen perustuu dataan ja tässä onnistuminen vaatii tilalliselta osaamista hyödyntää dataa omassa johtamisessaan. Menestyksellinen tilajohtaminen edellyttää, että oikeiden päätöksien tekemiseksi maatilayrittäjällä on käytössään tarvittavaa merkityksellistä, ajantasaista ja laadukasta tietoa.
Bisnes+ on maataloustoimialan oma digitaalinen palvelualusta, joka on rakennettu maatilayrittäjille tilajohtamisen tarpeita varten. Bisnes+:n alusta keskittyy tarjoamaan digitaalisia, dataa hyödyntäviä sovelluksia. Rakennamme alustaamme ketterästi vaiheittain. Lanseeraamme alustasta uuden julkaisun noin 3 kuukauden välein. Ensimmäinen julkaistiin tämän vuoden toukokuussa, toinen syyskuussa ja kolmas julkaisu on tulossa joulukuussa 2020. Jokaisessa versiossa lisäämme ja täydennämme palvelualustamme ominaisuuksia. Tavoitteemme on, että jokaisen julkaisun jälkeen maatilayrittäjät pitävät Bisnes+:n parempana ja monipuolisempana tilajohtamisen työkaluna.
Ensimmäisessä versiossa toimme sähköisiä työkaluja tilajohtamiseen. Toukokuun versiosta löytyivät monien hyvien palveluiden joukosta sähköinen maatalouskalenteri ja Dokumenttipankki-pilvipalvelu dokumenttien tallentamiseen, jotta kaikki tilajohtamisessa tarvittavat tiedot ovat tallessa yhdessä, tietoturvallisessa paikassa.
Syyskuun versiossa toimme palvelualustalle kumppanipalvelumme. Tarjoamme maataloustoimialan johtavien yrityksien toimittamia sisältöjä tilajohtamisessa tarvittavan osaamisen kehittämiseksi. Tietoa ja oppia -osiossa on artikkeleita, podcasteja ja videoita eri aihealueista. Kumppaniemme omiin palveluihin voi liikkua B+:sta suorien linkkien kautta. Muita uusia palveluita ovat Tilan tiedot, johon on koottu tilan keskeiset tunnusluvut.
Joulukuun versiossa keskitymme tilajohtamisen mittareihin. Uudistamme nykyisen Mittarit- ja tulokset -osion. Tarjoamme uusia mittareita neljään mittarikategoriaan; johtaminen, talous, nauta ja karja. Mittarivalikoima täydentyy uusilla, monipuolisimmilla mittareilla. Uusina mittarikategorioina julkistamme talouden ja johtamisen mittarit. Nauta- ja kasvimittareihin lisäämme uusia, maatilayrittäjien toivomia ominaisuuksia.
Ensi vuonna 2021 jatkamme edelleen palvelualustamme kehittämistä rikastaen palvelutarjontaamme uusilla digitaalisilla sovelluksilla. Tavoitteena on palvella kaikkia suomalaisia maatilayrittäjiä, joilla on y-tunnus. Haluamme olla maatilayrittäjälle alustapalvelu, jonka käyttäminen tuottaa oikeasti hyötyä. Päätöksenteossa ja tilajohtamisessa tarvittavat tiedot ovat oikein, helposti ja ymmärrettävästi tarjolla. Data on laadukasta ja luotettavaa. Tiedon etsiminen on tehokasta, koska kaikki tarvittava tieto on keskitetysti saatavilla.
Kirjoittaja on Markku Brummer, joka toimii Bisnes+ Oy:n toimitusjohtajana

Aihe: palvelut

Artikkelit