Nautalehti

Genomiarvostelulla vauhtia liharotujen jalostukseen

Genomiset jalostusarvot helpottavat tulevaisuudessa eläinvalintaa lihakarjassa.

Genomiset jalostusarvot ovat mullistaneet lypsyrotujen jalostuksen. Tulevaisuudessa genomiarvoja on luvassa myös liharoduille, sillä arvostelujen laatimiseen tähtäävä tutkimushanke sai kolmivuotisen rahoituksen maa- ja metsätalousministeriöltä.

Liharotuisten nautojen genomisten jalostusarvojen muodostamista ovat aiemmin jarruttaneet muun muassa eri rotujen suuri määrä, eri maiden hyvin erilaiset tuotannolliset ja jalostukselliset tavoitteet sekä keinosiemennyksen vähäinen käyttö.

Arvostelujen rakentaminen aloitetaan aina muodostamalla vertailuryhmä, jonka genomitietoihin eläinten tuloksia verrataan. Lihakarjan genomiarvostelujen kehittäminen voidaan aloittaa, kun vertailuryhmässä on noin 2000 eläintä per rotu. Mitä suurempi vertailuryhmä, sitä luotettavammaksi genominen arvostelu muodostuu.

Vertailuryhmää luotaessa tärkeimpiä ovat alussa tilasonnit, keinosiemennyssonnit ja emot, joilla on jo jälkeläisiä. Tämä siksi, että niiden jalostusarvot saadaan luotettavasti arvioitua. Eläinten tasolla ei ole merkitystä.

Genomivalinta käytännössä

Kun genomiarvostelumallit on saatu rakennettua, voi uudistushiehoiksi ja -sonneiksi valita lupaavimmat yksilöt pelkän genomitiedon perusteella ja ohjata muut loppukasvatukseen. Genomivalinnalla on useita etuja: parhaiden eläinten valinta on helpompaa ja tarkempaa ja aikainen valinta lyhentää sukupolvien välistä aikaa. Näiden ansiosta perinnöllinen edistyminen nopeutuu.

Jokaiselle liharodulle tarvitaan oma vertailuryhmä, jonka eläimistä on aluksi kerättävä genomitiedot.

Genomiarvostelun yhteydessä yksittäisen eläimen polveutuminen varmistetaan ja useiden perinnöllisten sairauksien ja vikojen mahdollinen kantajuus saadaan selville. Lisäksi saadaan tieto kalpaiinin ja kalpastatiinin geenimuodoista eli alleeleista. Nämä kaksi geeniä ovat tutkimusten mukaan yhteydessä lihan syöntilaatuun. Kun kustakin rodusta on riittävästi genotyypitettyjä eläimiä, voidaan asiaa tulevaisuudessa tutkia tarkemmin myös suomalaisilla liharoduilla.

Yhteistyöhankkeella alkuun

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt kolmivuotisen tutkimusrahoituksen lihakarjan genomiarvosteluhankkeelle vuosille 2019-21. Liharoduista mukana ovat viisi yleisintä: angus, charolais, hereford, limousin ja simmental. Hankkeen takana on laaja joukko sidosryhmiä: Luken lisäksi HKScan, Atria, Snellman, Faba, VikingGenetics ja NAV.

Hanke alkaa kevään aikana ja siitä tiedotetaan eri foorumeilla sekä Faban kotisivuille rakenteilla olevalla hankesivulla, josta löytyvät myös tarkemmat ohjeet eläinten genotyypitykseen liittyen.

Teksti: Anna-Maria Leino ja Maiju Pesonen, Luke
Kuvat: Kaisa Sirkko

Lue lisää lihakarjan genomiarvostelusta helmikuun Nauta-lehdestä 1/2019!