Millä keinoilla lisää suomisonneja listalle?

Suomalaisten sonnien määrästä keinosiemennyssonnien käyttölistalla on käyty vilkasta keskustelua. Suomisonneja toivotaan lisää, mutta avaimet tähän ovat pääosin karjanomistajien käsissä.

Käyttölistalle tulevat sonnit eivät vain sattumalta ilmesty jostain, vaan jokaisen sonnin tie huipulle alkaa nuorsonnina. Genominen valinta on mullistanut koko nuorsonnimaailman – koskaan aiemmin meillä ei ole ollut käytössä näin korkeatasoista nuorsonnijoukkoa.

VikingGenetics varaa ja ostaa parhaat tarjolle tulevista sonneista Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Mitä enemmän suomalaisia sonneja saadaan tarjolle, sitä enemmän niitä ostetaan ja sitä enemmän niitä tulee myös käyttölistalle.

Nuorsonneja tulisi käyttää kaiken tasoisissa ja kaiken kokoisissa karjoissa. Jälkeläisen täytyy säilyä karjassa lypsylehmäksi asti, että nuorelle sonnille saadaan laskettua arvostelu tyttärien tietojen perusteella. Sellaista lehmää, jonka vasikkaa ei aio pitää karjassa, ei pidä siementää nuorsonnilla.

Usein kuulee sanottavan, että nuorsonnit ovat epävarmoja käyttää, kun niistä ei tiedetä sen enempää. Nuorsonneja tuleekin käyttää karjan keskitasoisille, käyttöominaisuuksiltaan normaaleille lehmille. Joskus nuorsonnien pelätään lisäävän myös poikimavaikeuksia. Tällaisissa tapauksissa nuorsonneja voi pääosin käyttää poikineille lehmille ja hiehoille voi käyttää pääasiassa valiosonneja.

Tässä lotossa jokaisen kannattaa olla mukana!

Koskaan aikaisemmin sonnivasikoista ei ole maksettu nykyisen kaltaisia hintoja. Jos sonnivasikka ostetaan keinosiemennykseen, varausmaksu ja siementuotantoon valittaessa olevat maksut ovat selvästi korkeampia kuin aikaisemmin. Ja jos sonni pääsee GenvikPLUS-sonnina tai valiosonnina käyttölistalle, siemenmyynnistä maksetaan sonnin kasvattajalle 2 prosenttia rojaltimaksuina.

Mari Mukka, kehitysagronomi, päärakennearvostelija, Faba

Lue lisää aiheesta Nauta-lehdestä 5 / 2011!