Jalostusarvostelu siirtyi genomiaikaan

Pohjoismainen jalostusarvosteluyhdistys NAV hyödynsi toukokuun arvostelussa ensimmäistä kertaa genomitestattujen eläinten tietoja. Genomitietojen ja perinteisten jalostusarvostelutietojen yhdistämisellä saatiin myös genomitestatuille sonneille ja hiehoille tutut indeksiluvut aiempien plussien ja miinusten sijasta. Indeksien avulla nuoria genomitestattuja sonneja on helppo verrata vanhempiin, jo jälkeläisarvosteltuihin valiosonneihin.

Indeksien käyttö ja tulkinta säilyvät ennallaan; uutta on se, että joidenkin eläinten jalostusarvon ennusteiden määrityksessä on käytetty niiden genomitietoa. Alkuvaiheessa genomitietoja käytetään nuorsonneilla niissä ominaisuuksissa, joissa sonneilla ei vielä ole tyttäristä saatavaa tietoa.

Nyt ensimmäisellä kerralla genomitietoja käytettiin pohjoismaisen kokonaisjalostusarvon NTM:n laskennassa sekä kaikissa sen osaominaisuuksissa. Tulevaisuudessa, todennäköisesti jo elokuun arvostelussa, genomitietoja käytetään kaikissa arvosteltavissa ominaisuuksissa.

Viisas käyttää useampaa genomisonnia

Käytännössä genomitietoon perustuva arvostelu on huomattavasti luotettavampi kuin pelkän sukutiedon perusteella lasketun odotusarvon. Toisaalta on hyvä muistaa, että genomisonnien arvosteluvarmuus on alhaisempi kuin jälkeläisarvostellun sonnin. Tämän vuoksi genomisonnien arvostelut tulevat muuttumaan enemmän, kun ne saavat tytärtietoja.

Koska genomisonnien arvosteluvarmuudet eivät ole yhtä korkeita kuin valiosonneilla, on syytä varautua mahdollisiin indeksien muutoksiin käyttämällä useampaa genomisonnia samanaikaisesti, mikäli karjakoko antaa tähän mahdollisuuden.

Jukka Pösö, tutkimusagronomi, Faba

Lue lisää genomitietojen vaikutuksista sonnien jalostusarvosteluihin Nauta-lehdestä 3/2011.