Emolla ja emolla on eroa
Emotiloilla suurin huomio kohdistuu yleensä astutussonnin valintaan. Sonni onkin karjan tärkein yksittäinen eläin, mutta hyväkään sonni ei pysty yksinään tekemään suuria muutoksia eläinainekseen. Syntyvän vasikan ominaisuuksista puolet periytyy sen emolta ja puolet isältä, joten emoaineksella on merkitystä.
Tietoa valinnan pohjaksi!
Eläinvalintaa tehdessä pitää olla selviä tavoitteita, mihin suuntaan omaa emoainesta haluaa kehittää. Lehmävalintaa tulisi aina tehdä, oli sitten kyseessä puhdasjalostaja tai risteytysemoihin pohjautuva karja. Lehmistä täytyy kerätä tietoa, jotta valintaa voi tehdä todellisten tulosten eikä arvion ja ”mutu”-tuntuman perusteella. 
Tärkeitä muistiin kirjattavia tietoja ovat esimerkiksi:
- miten eläimet tiinehtyvät
- mikä on lehmien poikimaväli
- syntyneiden vasikoiden painot
- poikimisten sujuvuus
- mahdolliset myöhemmin ilmenevät ongelmat
- millainen eläin on emona
- millainen luonne eläimellä on
- vasikoiden vieroitus- ja vuodenpainot, myös risteytyskarjoissa
Painotiedoista saa hyvää osviittaa emon maidontuotanto- ja vasikan kasvukyvystä. Emotuotosseurannassa eläimille lasketaan punnituista painoista indeksit, jotka helpottavat vertailua ja eläinvalintaa. Eläinten rakennetietoja saa Faban jalostusneuvojien tekemistä rakennearvosteluista. Kun nämä tiedot on kirjattu, voi emojen tuloksia vertailla ja tehdä valintoja tilan tavoitteiden mukaisesti.
Eija Rinta-Piirto, jalostusneuvoja, Faba
Lue koko juttu emovalinnasta Nauta-lehdestä 5 / 2010.









