Terveystarkkailu - tärkeä osa terveysjalostusta

Pohjoismaisessa jalostusohjelmassa terveysominaisuudet ovat erittäin tärkeässä asemassa, mutta ilman terveystarkkailua ja muuta tietojen keruuta jalostuskaan ei onnistuisi. Oleellista terveysjalostuksen onnistumisen kannalta on myös se, että kaikki tieto tulee neuvonnan tietokantaan nopeasti ja oikein, eikä jää lojumaan lehmien siemennyskorteille. Terveysominaisuuksien periytymisasteet ovat hyvin alhaisia (1-8 %) eli ympäristö vaikuttaa niiden ilmenemiseen todella paljon. Terveysjalostukseen tarvittavaa tietoa kertyy neljästä lähteestä:

1. Terveystarkkailu

  • Suomessa terveystarkkailu alkoi vuonna 1982, Norjan mallin mukaisesti ja hieman myöhemmin terveystarkkailu alkoi myös Ruotsissa ja Tanskassa.

  • Terveystarkkailu perustuu siihen, että eläinlääkärit merkitsevät tekemänsä hoidot lehmien siemennyskorteille, joista seminologit tallentavat tiedot tietokantaan. Myös karjanomistajat voivat itse tallentaa näitä tietoja sekä eläinlääkärit, mikäli heillä on käytössä tähän tarkoitukseen kehitellyt ohjelmistot.

  • Faba tekee vuosittain valtakunnalliset terveystarkkailutilastot

  • Tilat saavat yhteenvedon karjan terveydentilasta ProTuotos -vuositiedonantoraportilla

  • Saadaan aineistoa utareterveydestä, hedelmällisyys- ja muista hoidoista jalostusarvostelua varten.

    Nautojen hoitokoodit
    Nötkreaturens behandlingskoder

Terveystarkkailun tulokset 2017

Terveystarkkailun tulokset 2016

Terveystarkkailun tulokset 2015​

2. Tuotosseuranta

  • Kertyy tietoa poikimavaikeudesta- ja vasikkakuolleisuudesta

  • Tuotosseurantatietojen perusteella seurataan kaksi kertaa vuodessa sonneille syntyvien epämuodostuneiden ja kuolleena syntyneiden vasikoiden määriä. Seurannan avulla huomataan, jos jollekin sonnille syntyy epämuodostuneita vasikoita normaalia enemmän tai sonnin vasikoista syntyy kuolleena keskimääräistä suurempi osuus.

    3. Siemennystiedot

  • Saadaan tietoa hedelmällisyydestä: uroshedelmällisyyttä kuvaava uusimattomuus-%, naarashedelmällisyyttä kuvaavat siemennysten lukumäärä, aika ensimmäisestä siemennyksestä viimeiseen, aika poikimisesta ensimmäiseen siemennykseen ja uusimattomuus-%.

    4. Sorkkahoitotiedot

  • Suomessa sorkkahoitotietoja on kerätty vuodesta 2003 lähtien

  • Sorkkahoitajien käytössä on SorkkaMobiili, jolla sorkkahoitaja tallentaa sorkkahoitotiedot suoraan hoitotilanteessa.

  • Sorkkahoitajien käytössä on edelleen paperimenetelmä eli sorkkahoitaja merkitsee havaitsemansa sorkkasairaudet sorkkahoitoraportille ja tilan tehtäväksi jää sorkkahoitotietojen tallentaminen neuvonnan tietokantaan Win Ammu -ohjelmalla. Tallennuksen voi hoitaa myös maitotilaneuvoja.

  • Karjanomistaja voi tarkastella ProAgrian Verkkopalveluissa sorkkaterveysraporttia ja SorkkaMobiilin myötä eläinkohtainen sorkkahoitolista lähetetään tilalle automaattisesti sähköpostilla.

  • Faba lähettää sorkkahoitajille vuosittain yhteenvetoraportin heidän tekemistään hoidoista.


    Voit tutustua SorkkaMobiiliin ja lukea lisää täältä.