Lihakarjan jalostusohjelma perustuu tilakohtaiseen eläinvalintaan ja onnistuneisiin tuonteihin.

Jotta lihakarjan perinnöllistä tasoa voidaan parantaa, tulee ominaisuuksia mitata ja selvittää eläinten perinnöllinen arvo jalostettavissa ominaisuuksissa. Lihakarjan jalostettavista ominaisuuksista kerätään tietoa Faban emolehmätarkkailussa.

Tärkeimpiä jalostettavia ominaisuuksia ovat
  • matala syntymäpaino
  • hyvät kasvuominaisuudet
  • hyvät emo-omaisuudet
  • rakenneominaisuudet
  • helpot poikimiset
  • terveysominaisuudet
  • teurasominaisuudet

Jalostusarvot ovat työkaluja, joilla voidaan selvittää eläinten perinnöllistä tasoa. Jalostusarvoltaan parhaita eläimiä tulisi käyttää siitokseen, ja jalostusarvoltaan huonoimmat eläimet karsia.

Jalostusindeksit lasketaan tällä hetkellä syntymäpainolle, kasvulle vieroituspainoon ja vuodenpainoon, emo-ominaisuuksille, poikimahelppoudelle sekä teurasominaisuuksille.  Jalostusindeksien kehitystyö tapahtuu niin kotimaisena kuin myös kansainvälisenä yhteistyönä, jossa Suomi on osallisena.

Jalostettavien ominaisuuksien kehitystä seurataan säännöllisesti. Tavoitteena on, että syntymäpainojen perinnöllinen nousu pysyy vähäisenä  ja on maltillista. Vieroituspainojen ja vuodenpainojen osalta tavoitellaan perinnöllistä edistymistä. Emo-ominaisuuksien osalta pyritään säilyttämään nykyinen taso, jolloin emot tuottavat riittävästi maitoa vasikan tarpeisiin. Teurasominaisuuksien osalta tavoitteena on myös eläinten perinnöllisen tason parantaminen siten, että eläinten teuraspainot ja luokitus paranevat.

Eläinten jälkeläismäärät ovat liharoduilla yleensä suhteellisen pieniä. Keinosiemennyksen käyttö on voimakkaasti lisääntynyt, mutta vain harvat puhdasjalostuksessa käytettävät keinosiemennyssonnit saavuttavat suuria jälkeläismääriä Suomessa.  Keinosiemennystä yleisemmin käytetään astujasonneja, joiden jälkeläismäärät jäävät usein muutamiin kymmeniin. Tämän vuoksi arvosteluvarmuus jää usein keskinkertaiselle tai jopa matalalle tasolle, mikä hidastaa perinnöllistä edistymistä.

Jalostettavia ominaisuuksia voidaan painottaa eri tavoin tilakohtaisessa jalostusohjelmassa. Valintaa voidaan tehostaa jalostussuunnittelun avulla.  Oleellinen osa niin valtakunnan tason kuin tilatason edistymisestä tulee kuitenkin tuontieläinten kautta, minkä vuoksi keinosiemennyksen käyttö on erittäin suositeltavaa. Puhdasjalostukseen tarkoitettujen keinosiemennystuontien huolellinen valinta ja käyttö ovat avain asemassa liharotujen kehityksessä.