Takaisin

Tutkimukset

Lypsykarjalle on saatavilla seuraavat tutkimukset:

  • BLAD
  • BY
  • CVM
  • KATKA
  • RC-geenitesti
  • Nupous

Tutkimusten esittely

BLAD (Bo­vi­ne Leucocy­te Ad­he­sion De­ficiency)
BLAD on hols­teinilla esiin­ty­vä resessiivisesti periytyvä sai­raus, jossa eläi­men val­ko­so­lu­jen pin­ta­ra­ken­ne muuttuu niin, että val­ko­so­lut eivät pääse ve­ren­kier­ros­ta tor­ju­maan tau­di­nai­heut­ta­jia. Sai­raan eläi­men vas­tus­tus­ky­ky heik­ke­nee ja useim­mi­ten eläin kuo­lee en­sim­mäi­seen voi­mak­kaa­seen in­fek­tioon.

Suo­meen on tuotu kahta tun­net­tua kan­ta­ja­son­nia, Lincoln FFF 90078 C ja Hu­bert FFF 90081 C. Kaik­ki to­de­tut BLAD-ta­pauk­set ovat olleet näi­den son­nien jäl­ke­läi­siä. Suo­mes­sa käy­tös­sä ole­vat kei­no­sie­men­nys­son­nit tes­tat­tu jo vuo­des­ta 1992 eikä kan­ta­jia oteta käyt­töön. Tutkimus kestää noin 5 viikkoa ja se onnistuu kaikilla näytetyypeillä.

BY (Brachyspina)
BY on holsteinilla esiintyvä resessiivisesti periytyvä geenivirhe, joka ha­vait­tiin en­sim­mäi­sen ker­ran vuon­na 2007, kun Hol­lan­nis­sa ja Tans­kas­sa syn­tyi neljä sa­mal­la ta­val­la epä­muo­dos­tu­nut­ta va­sik­kaa. Kaik­kien va­si­koi­den suku johti Sweet-Haven Tra­di­tion ni­mi­seen son­niin ja sen poi­kaan Bis­may Tra­di­tion Clei­tuk­seen. Tyypillisimpiä epämuodostumia ovat ly­hen­ty­nyt sel­käy­din, yli­pit­kät raa­jat sekä epä­nor­maa­lis­ti ke­hit­ty­neet si­säe­li­met.

Viime vuo­si­na tes­tat­tu­jen BY:n kan­ta­jien taus­tal­ta löy­tyy useim­mi­ten jom­pi­kum­pi sonni, T Fun­kis FFF 92349 B tai Ramos FFF 93616 B. Kaik­ki holstein-ro­tui­set keinosiemennysson­nit ja AS­MO-naaraat tes­ta­taan BY:n suh­teen eikä kantajia oteta käyttöön. Tutkimus kestää noin 5 viikkoa ja se onnistuu kaikilla näytetyypeillä.

CVM (Complex Vertebral Malformation)
CVM on holsteinilla esiintyvä resessiivisesti periytyvä geenivirhe, joka aiheuttaa selkärangan epämuodostumia. Geenivirhe löydettiin Tanskassa kesällä 2000. Tyypillisiä epämuodostumia ovat käy­ris­ty­neet jalat, lyhyt kaula, sy­dä­men epä­muo­dos­tu­mat sekä pieni syn­ty­mä­pai­no. Epä­muo­dos­tu­neet va­si­kat syn­ty­vät kuol­lei­na.

Kaik­ki holstein-ro­tui­set keinosiemennysson­nit ja AS­MO-naaraat tes­ta­taan CVM:n suh­teen eikä kantajia oteta käyttöön. Tutkimus kestää noin 5 viikkoa ja se onnistuu kaikilla näytetyypeillä.

KAT­KA
Katka eli nk. katkarapugeeni on Uppsalan yliopiston tutkijoiden vuona 2002 löytämä geenivirhe, joka aiheuttaa kalamaista hajuvirhettä raakamaitoon. Geenivirhettä onkin kutsuttu myös katkarapugeeniksi ja kalanhajutaudiksi. Ha­ju­vir­heen ai­heut­taa nor­maa­lis­sa ai­neen­vaih­dun­nas­sa syn­ty­vä tri­me­ty­la­mii­ni, joka jää ha­joa­mat­ta. Jos lehmä on ho­mot­sy­goot­ti vir­heel­li­sen gee­nin suh­teen, puut­tuu siltä ent­syy­mi, joka ha­jot­taa tri­me­ty­la­mii­nin. He­te­rot­sy­goot­tien eli gee­nin kan­ta­jien maito on aivan nor­maa­lia. Ma­ku­vir­he hä­vi­ää kun mai­toa kä­si­tel­lään eli omi­nai­suu­del­la ei ole ta­lou­del­lis­ta mer­ki­tys­tä. Geenivirhettä esiintyy vain ayrshire-rodulla.

Kaik­ki ayrs­hi­re-ro­tui­set keinosiemennysson­nit ja AS­MO-naaraat tes­ta­taan kat­ka­ra­pu­gee­nin suh­teen. Tutkimus kestää noin 5 viikkoa ja se onnistuu kaikilla näytetyypeillä.

RC-gee­ni­testi
Joiltakin mustavalkoisilta roduilta, kuten esimerkiksi holsteinilta, löytyy pe­rin­tei­sen mus­ta­val­koi­sen li­säk­si myös pu­na­val­koi­nen vä­ri­tyyp­pi. Punaisuutta aiheuttaa tavallisesti nk. RC-geeni, joka periytyy resessiivisesti.

Pu­nai­suut­ta ai­heut­taa myös nk. Tels­tar-gee­ni, joka niin ikään periytyy resessiivisesti. Jos eläin on ho­mot­sy­goot­ti Tels­tar-gee­nin suh­teen, on eläin syn­tyes­sään mus­ta-pu­nai­nen. Eläin­ten väri kui­ten­kin muut­tuu en­sim­mäis­ten elin­kuu­kausien ai­ka­na ja nor­maa­lis­ti väritys on muut­tu­nut mustavalkoiseksi puo­len vuo­den ikään men­nes­sä.  Jos eläin on Tels­tar-gee­nin kan­ta­ja, on eläi­men vä­ri­tys ro­dun­mu­kaisesti mustavalkoinen. Telstar-geenin määritys sisältyy RC-geenitestiin.

Jois­sa­kin mais­sa pu­na­val­koi­sia yk­si­löi­tä ja­los­te­taan omana ro­tu­naan. Suu­rin osa hols­tein-kan­ta­kir­jois­ta pitää mo­lem­pia vä­ri­tyyp­pe­jä sa­mas­sa kan­ta­kir­jas­sa. Meil­lä Suo­mes­sa ylei­ses­sä käy­tös­sä ol­leis­ta son­neis­ta ai­na­kin Lance­lot FFF 93612 B ja V Elo FFF 93820 B kan­ta­vat Tels­tar-gee­niä, eli niiden jäl­ke­läi­set voi­vat syn­tyä pu­nai­se­na.

RC-geenitestiin käy ainoastaan jalostusneuvojan tai eläinlääkärin EDTA-putkeen ottama verinäyte. Verta tarvitaan tutkimusta varten vähintään 3 ml. Tutkimus kestää noin 5 viikkoa.

Nu­pous
Nupous-määrityksessa sel­vi­te­tään kantaako nupo (sar­vet­on) eläin nupouden geeniä perimässään homo- vai heterotsygoottisena. Jos tut­kit­ta­va eläin on ho­mot­sy­goot­ti nu­pous­gee­nin suh­teen, pe­riyt­tää se nu­pou­den kai­kil­le jäl­ke­läi­sil­leen. Jos ky­sees­sä on nu­pous­gee­nin suh­teen he­te­rot­sy­goot­ti yk­si­lö, voi­vat sen jäl­ke­läi­set olla il­mia­sul­taan joko nu­po­ja tai sar­vel­li­sia.

Luonnollinen nupous on edullinen ominaisuus, joka vähentää nupoutusten aiheuttamaa työmäärä ja lisää niin vasikoiden hyvinvointia kuin työturvallisuuttakin. Nupous on dominoiva ominaisuus, joten sen saa yleistymään karjassa helposti sonnivalinnoilla ja jalostuseläimiä määrittämällä. Nupojen sonnien lista löytyy Viking Geneticsin kotisivuilta.

Nupous-määritys onnistuu kaikilla näytetyypeillä ja se voidaan tehdä kaikille naudoille rodusta riippumatta. Tutkimus kestää noin 5 viikkoa.

Takaisin