NTM uudistuksen tuulissa

Anna-Stiina Niskanen

”Eteenpäin mieli tekevi.” Jalostuksen osalle varsin sopiva sanonta. Eteenpäin on mentävä ja osattava ajatella, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Jalostusvaliokunta keskittyy tänä vuonna työskentelyssään NTM uudistukseen. On tullut aika avata laskentamallit ja päivittää kokonaisjalostusarvo nykyaikaan. Onhan nykyinen NTM jo vuosimallia 2008, mutta kuitenkin tuunattu vuosien saatossa.

Jalostusvaliokunnassa olemme NTM uudistuksessa keskeisessä roolissa. Kerromme mielipiteemme, autamme kustannusten selvittämisessä ja mikä hankalinta, toimimme tulevaisuuden ennustajina.

Kokoonnuimme Ruotsin ja Tanskan jalostajien kanssa tammikuussa keskustelemaan tulevaisuuden lehmästä. Saimme etukäteen NAV:lta laskemia ja taustatietoa, joita käsittelimme workshopissa. Keskusteluja käytiin tulevaisuuden hoitokäytännöistä, lihan ja maidon hinnasta. Meidän tulisi löytää yhteinen sävel, jossa huomioidaan kaikki maat tasapuolisesti. Meidän suomalaisten tehtävä on tuoda oman maamme asiat esille keskusteluissa. Näitä ajatuspajoja NAV hyödyntää, kun laskee uuta NTM:ää.

Työ uuden NTM:n eteen vaatii aikaa. NAV on valmistellut uudistusta jo tovin ja kerännyt taustatietoja laskelmiensa pohjaksi. NTM on taloudellinen kokonaisjalostusarvo, jota varten on nyt kerätty viimeisin tieto mm. maidon hinnasta ja eläinlääkintäkuluista. Jalostusvaliokunta on osallistunut jo tähän esityöhön toimittamalla tietoja eläinlääkärikuluista erilaisten sairauksien hoidossa. Näin varmistetaan, että laskelmissa on todelliset kulut myös suomalaisen karjatalouden osalta.

Kokoonnumme seuraavan kerran toukokuussa, jonka jälkeen esitys uudesta NTM:stä siirtyy NAV:in hallituksen käsittelyyn ja päätettäväksi. Loppuvuodesta pitäisi olla käytössä uudistunut NTM vuosimallia 2018.

Omassa työssä NTM ohjaa valintaa karjassa. Yleisesti korkeamman NTM:n eläimet ovat niitä vähiten työtä vaativia, eivät näy huomiolistoilla vaan tuottavat terveinä laadukasta maitoa ja tiinehtyvät hyvin. Luonnollisesti nämä eläimet ovat niitä, joista halutaan lisää jälkeläisiä karjaan. Sonnivalinnassa käyttökelposimmat sonnit löytyvät NTM:n kärkipäästä. Nykyään valinnan varaa riittää, joten etsin kärkipään sonneista juuri ne, jotka korjaavat parhaiten oman karjan heikkouksia. Genomisonneja on käytetty alusta lähtien ja ne ovat olleet jo useamman vuoden 100% käytössä.

Tiukka ja määrätietoinen valinta on parantanut karjan kestävyyttä. Nykyään karjasta yli kolme kertaa poikineita on yli 50% ja uusia 50tn lehmiä tulee yhä useampia vuodessa. Terveiden ja kestävien lehmien kanssa on ilo työskennellä. 

Kirjoittaja on Faban Lypsykarjan jalostusvaliokunnan puheenjohtaja ja edustajiston jäsen. Hänellä on miehensä kanssa Kiuruvedellä lypsykarjatila, jossa lypsyssä on sekä holsteinia ja ayrshirea. Anna-Stiina on aina tuntenut suurta mielenkiintoa karjan jalostamista kohtaan.

entinen
missä suomenkarjan uudistus on esillä nautalehdessä ei mainittu suomenkarjan valiokunnan päätöksistä kaikki rodut kunniaan?