Kalle Leino

Viitisenkymmentä vuotta sitten 60-luvulla maatiloilla otettiin isoja tuottavuusharppauksia erikoistumisessa. Maitotiloja alkoi siirtyä ”vihreään linjaan” – viljanviljely lopetettiin kokonaan ja voitiin luopua heikohkosta puinti- ja kuivauskalustosta. Samaan aikaan alkoi syntyä viljatiloja, joilla luovuttiin karjasta ja saavutettiin riittävän iso peltoala esimerkiksi sen aikaisen leikkuupuimurin tehokkaalle käytölle.

Oman tilan sisäisillä ratkaisuilla ei 2010-luvulla enää juuri tehostamista saavuteta. Useimmat koneet ja laitteet ovat karanneet niin kalliiksi, että harvalla tilalla on riittävästi eläimiä tai pinta-alaa kustannusten jakajaksi. Toisaalta kaluston teho on sellaista, että sen täysi hyödyntäminen vaatii isoja volyymejä. Tavalla tai toisella jonkinasteinen urakointi- tai ostopalvelujen käyttö tai alihankinta on lähes kaikilla tiloilla järkevää.  Teollisuudessa ulkoistuksista on jo pitkä kokemus. Suuri osa esimerkiksi elektroniikkajättien kuten Samsungin tai Ciscon tuotteista kulkee alihankkijoilta asiakkaille käymättä kertaakaan näiden omistamissa tehtaissa tai näiden palkkaamien työntekijöiden käsiteltävinä.

Mitä siis maatilalla kannattaa tehdä itse ja mitä teettää?

Kaikkein karkeimman tason jaon voi tehdä miettimällä mistä tilalle tulee rahaa. Jos maidontuotannon liikevaihto on esimerkiksi parin robotin navetassa lähes puoli miljoonaa euroa ja 20 hehtaarin tuottaman viljan arvo kymppitonnin, on selvää, ettei viljantuotantoon kannata panostaa investointeja mutta ei myöskään työaikaa eikä valvottuja öitä. Viljantuotantoon kannattaa käyttää ostopalveluita tai vielä mieluummin ostaa vilja ja tuottaa pelloilla säilörehua tai vuokrata pellot kokonaan pois. Raha tehdään navetan seinien sisäpuolella.

Ne koneet ja laitteet joita käytetään harvoin ja joissa ei ole ajallisuusriskiä (joiden tekemisajankohdalla ei ole täsmällistä aikataulua) kannattaa ulkoistaa. Esimerkiksi Faba tarjoaa tällä hetkellä lattian urituspalvelua ja navettapesuja sellaisilla laitteilla, joita ei yksittäisen tilan taatusti kannata hankkia. Tilan varastoissa lojuvat välineet, joita ei käytetä, aiheuttavat aina haittaa – ne vievät varastotilaa, vaikeuttavat siistinä pitämistä jne. – ja aiheuttavat tietysti poisto-, korko- ja huoltokustannuksia. Koneista, joista ei ole hyötyä on haittaa, neutraaleja ei ole.

Jos et osaa tai et ole kiinnostunut jostain maatilakokonaisuuden tehtävästä, ulkoista tehtävä. Kirjanpidon tai palkanlaskennan ostaminen tilitoimistolta ei tarkoita, ettet seuraisi taloutta tarkasti. Ammattitaitoisen tilitoimiston avulla lukujen seuraaminen päinvastoin helpottuu. Entä jos kesän kiiresesongiksi värväisit vaikka naapurin lukiolaisen leikkaamaan ruohoa, maalaamaan ulkorakennuksia ja siivoamaan pihaa – ei välttämättä kohtuuton kustannus sekään.

Kysymykseen mitä tehdä itse strategiaprofessori Gary Hamelin ohje on: ”Kysy itseltäsi, … miten me voisimme käyttää kumppaneita saadaksemme enemmän puhtia kuin omissa rahkeissa on? Miten käyttää kumppaneita kasvattaaksemme joustavuutta, keskittyäksemme tiiviimmin omaan ydinosaamiseen, saadaksemme ensiksi ehtivän edun ja tarjotaksemme täydellisimpiä ratkaisuja asiakkaille?”

Kalle Leino on Faban tuotantopalveluista vastaava ja niitä kehittävä projektipäällikkö, joka työkseen miettii tehokkuutta ja tuloksellisuutta ja sitä, miten Faba voi olla avuksi asiakkaidensa toiminnan tehostamisessa.