Nyt voisi jo aloittaa vedonlyönnin, minä vuonna saavutamme 12 000 EKM kilon keskiarvon tuotosseurantatiloilla. Toinen vedonlyönnin aihe voisi olla se, kuinka monta tilaa ylittää 14 000 EKM tulevaisuudessa vuosittain. Näihin huimiin tuotoksiin täytyy kaiken olla kohdillaan.

Suomessa on noin 130 lypsykarjayritystä, joiden keskituotos ylitti 12000 EKM vuonna 2017.  Tuotosseurantaan osallistuvien yritysten keskiarvo oli noin 10.000 EKM. Kantar TNS Agrin tekemien haastattelujen perusteella lypsykarjayrityksien tavoitteena on 2 % keskituotoksen nousu vuodessa. Vauhti on ollut aikaisemmin noin 1.5 %. Vuosittaisella 2 % keskituotoksen kasvulla tavoite saavutettaisiin alle 10 vuodessa. Kuitenkin kehityksellä on taipumus kiihtyä. Kun lypsykarjatalouden kannattavuus on haastavassa tilanteessa, on tuottavuuden kehittäminen avainasemassa.

Tuottavuuden edellytyksien kasvulle on syynä jalostuksen ”genominen vallankumous”. Se on nopeuttanut jalostuksen antamaa tuottavuuspotentiaalia viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Lypsykarjan lisäksi tämä näkyy kaikkialla; broilerin, kananmunan, sian ja viljantuotannossa. Oikealla sonnivalinnalla on merkitystä saavuttaakseen nopeaa edistymistä, vaikka siemenannoksen hinta joskus tuntuukin edulliselta verrattuna esimerkiksi ruokintakustannuksiin.

Genominen jalostus on tehostanut myös eläimen kaikkien ominaisuuksien nopeampaa kehittymistä. Eläintä on entistä helpompi jalostaa kokonaisena ”pakettina”. Terveys ja kestävyysominaisuudet parantuvat huimaa vauhtia. 35 vuotta kestänyt Pohjoismainen työ eläinten terveysjalostuksessa ei ole valunut hukkaan, vaan muuttuu entistä nopeammin rahalliseksi tulokseksi lypsykarjayrityksille. Tämä on tärkeää, koska lehmäkohtaisen maidontuotannon lisääntyessä myös sairastavuuspaine tilastojen mukaan kasvaa. Tuotoksen kasvun ja terveyden kehittämisen pitää kulkea käsikädessä.

Faba on genetiikan lisäksi panostanut palveluissaan myös eläinterveyteen ja hyvinvointiin liittyviin palveluihin. Näitä ovat esimerkiksi hedelmällisyysasiantuntijat, Emovetin eläinlääkärit, Sensetime terveydenseurantalaitteisto, tuotantopalveluissa uritus ja navettapesut, erilaiset terveysbolukset, hoitokalusteet ja sähköiset tietopavelut.  Panostamalla eläinterveyteen ja hyvinvointiin voimme nostaa tuottavuuden edellytyksiä vielä huimasti.

Antti Latva-Rasku, Faban toimitusjohtaja

NK
En ymmärrä tätä jatkuvaa tuotosjahtia. Tässä vauhdissa unohtuu eläin kokonaan ja sen fysiologia. Lisäksi jatkuva tuotoksen nostaminen pitää tuottajahinnat varmasti alhaalla kun volyymit pysyy samoina, vaikka tuottajia tippuu koko ajan kyydistä. Pitoisuushinnoittelu on tervetullut uudistus sillä rasvapitoisuudella on suuri negatiivinen korrelaatio maitotuotokseen.