Kuukauden juttu: Rakennusprojektiin valmistaudutaan kaikin tavoin

INTO-kehittämissuunnitelma pohjaksi uuden navetan eläinhankintoihin

Perkkiön tilalla Vieremällä valmistaudutaan uuden navetan rakentamiseen kaikin tavoin. Rakentamiseen ja laajentamiseen on vuosien saatossa totuttu, mutta nyt on edessä isompi investointi, kokonaan uuden pihattonavetan rakentaminen. Satu ja Tuomo Pulkka tekivät SP:n vuonna 1998, jolloin tilalla oli 30 lehmää ja nuorkarja. Vuoden 2009 tuotosseurannan tietojen mukaan Perkkiön karjassa on 62,3 ayrshire lehmää, joiden keskituotos 10063 kg, r-% 4,34 ja v-% 3,60. Tällä hetkellä lehmiä on noin 70 ja ne hoidetaan parsinavetassa. Nuorta karjaa on 90 päätä.

Jasun päivityksen yhteydessä, syyskesällä 2009, jalostusneuvoja ehdotti tilalle INTO suunnitelmaa. FabaINTO – Kehittyvän tilan palvelu – investoinnit tuottamaan oli lanseerattu juuri käyttöön ja Perkkiön tila oli ensimmäisiä palvelun käyttäjiä syksyllä 2009.

Suunnitelman teko aloitettiin tavoitekeskustelulla, jossa selvitettiin investoinnin aikataulu ja muut rakentamiseen ja eläinmäärän lisäämisen vaikuttavat asiat. Kehittämissuunnitelmaa tehdessä käytiin yhdessä läpi erilaisia vaihtoehtoja eläinmäärän lisäämiseksi, missä vaiheessa ostetaan, minkä ikäisiä ja ennen kaikkea mihin eläimet sijoitetaan kasvatusvaiheessa. Laskettiin hankittavien eläinten määrä neljännesvuosittain, tavoitteena saada elokuussa 2011 valmistuva navetta täyteen ja eläimet poikimaan tasaisesti. Uudessa navetassa lehmämäärän on tarkoitus tuplaantua nykyiseen verrattuna. Kehittämissuunnitelmaan laskettiin kolmen kuukauden aikajaksoissa, kuinka paljon ja minkä ikäisiä eläimiä on kyseisessä jaksossa ostettava. Myös budjettiarvio eläinten hankintakustannuksista laskettiin suunnitelmaan.

INTOn teon tärkeimpiä syitä oli varmistaa uuteen navettaan soveltuvien eläinten hankinta, koska oma aika ei välttämättä riitä käydä katsomassa uusia ostettavia eläimiä. Lisäksi halusimme ammattilaisen näkemyksen karja-aineksen kehittämiseen, ettei tilasokeus iske, pohtivat Satu ja Tuomo.

Niinpä Perkkiön tilalle tehtiin myös eläinten hankintasopimus. Ostettavien eläinten laatu ja muut tavoitteet käytiin yksityiskohtaisesti läpi. Todettiin, että ostettavat eläimet voivat olla rodultaan joko Ay tai HOL rotua ja mielellään nupoutettuja. Jalostusarvoakin pitää löytyä ja joukkoon pyritään ostamaan mukaan myös reilusti tavoitetasoa parempia eläimiä. Utare- ja jalkaindeksit, sekä soluindeksit on oltava kunnossa emä ja isälinjoissa. Uusi navetta maksetaan maidolla, joten tuotosta ja lypsynopeutta pitää sukutaulusta myös löytyä.   

Hankintasopimukseen kirjattiin ylös myös eläinten vakuuttaminen ja kuljettaminen, eläinten terveysvaatimukset (ETT:n terveystodistukset) ja se kuka näistä huolehtii.  

Perkkiön navetassa on nyt kaikki lehmäpaikat täynnä ja hiehoja hoidetaan kahdessa muussa navetassa. Toisessa, lähellä olevassa hiehonavetassa työt tehdään itse, toisessa hiehot ovat hoidettavana. Kun muutaman kilometrin päässä olevan Pulkkalan tilan jalostuskarja myytiin, tila siirtyi emolehmiin ja vanha navetta jäi tyhjilleen. Nyt jokaisessa parressa on hieho ja navetta jälleen täynnä elämää.

Olemme todella tyytyväisiä Pulkkalan hiehonkasvatukseen, toteavat Satu ja Tuomo. Siellä hoituu jopa alkionsiirrot. Syksyllä mietittiinkin tarkoin mitä eläimiä hoitoon laitetaan ja mukaan ostettiin oman alueen Haka-alkioita, mutta myös ASTU alkiopaketti.

Rakennusurakka alkaa jo tänä keväänä. Ensiksi rakennetaan säilörehusiilot ja apekeskus. Kesän aikaan tehdään jo uuden navetan maansiirtotyöt, jotta rakennustyöt saadaan aloitettua keväällä 2011. Vanhat katetut rehusiilot saadaan ensi syksynä ja talvena hyödynnettyä nuorkarjan kasvatukseen.

Tuomo ja Satu määrittelevät omat tavoitteensa jalostuksen suhteen sanomalla: ”Emme ole mitään fanaattisia jalostajia, tällä hetkellä tavoitteenamme on saada taloudellisia maidontuottajia uuteen navettaan”. Lehmien rakenteeseen ja kestävyyteen tullaan kiinnittämään huomiota, kuten tähänkin asti on tehty. Karjan jalostamisen kanssa riittää paljon haastetta, jota pyritään jouduttamaan sukupuolilajitellun siemenen käytöllä ja alkionsiirroilla. Liharotua käytetään siemennyksissä surutta huonoimmille lehmille, vaikka uusia vasikoita tarvittaisiin.