Uutiset
Genominen valinta mullistaa kotieläinjalostuksen toimintatavat
Suomessa on siirrytty hyödyntämään lypsykarjan jalostuksessa genomista valintaa. Tämän uudistus lisää huomattavasti jalostuksen tuomaa perinnöllistä edistymistä ja tehokkuutta. Suomalaisissa karjoissa lypsävät lehmät pystytään pitämään perimältään kansainvälisesti kilpailukykyisinä tehokkaammin, lyhyemmällä sukupolvivälillä ja kustannuksiltaan taloudellisesti.
Perinteisesti jalostuksen tuoma vuosittainen tuottavuuden kasvun lypsykarjalle on laskettu olevan Suomessa kolmekymmentä miljoonaa euroa vuodessa. Genomisen valinnan kehittämiseen liittyvien tutkimusprojektin tuloksena on jalostuksen tehokkuuden arvioitu kaksinkertaistavan. Genomisessa valinnassa voidaan parhaita eläimiä valita niiden oman DNA:ssa olevan genomisen tiedon perusteella.
Perinteinen jalostusarvostelu on perustunut sonnien tyttäristä, tuotannossa olevista lehmistä, kerättyihin sukulaisten tuotos-, terveys- ja rakennetietoihin. Vanhempien sukulaistietojen pohjalta valittujen, ennusteeltaan parhaista nuorsonneista, on aikaisemmin kerätty niiden tyttärien tuloksia viiden vuoden ajan ennen lopullista valintaa jalostuksessa käytettäviksi valioeläimiksi. Nyt genomisen valinnan avulla tiedot saadaan jo ennen nuorsonnisiementuotannon aloittamista. Samalla noin 50–60 % arvosteluvarmuudella voidaan nuorsonneista valita parhaimmat jatkamaan tuotantoa. Perinteinen jalostusarvostelu nostaa vielä arvosteluvarmuuden 90 %. Myös genomisen arvostelun arvosteluvarmuuden uskotaan nousevan tutkimusprojektin edetessä.
Faban toimitusjohtaja Antti Latva-Raskun mukaan uusi kehitysprojekti vahvistaa kansainvälisesti hyvin tunnetun pohjoismaisen jalostusprofiilin merkitystä. Profiilissa korostuu eläinten taloudellisesti tärkeät ominaisuudet: hyvä terveys, lisääntymiskyky, rakenne ja tuottavuus. Genomisen valinnan tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostetaan kolmessa Pohjoismaassa Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa viiden vuoden aikana yli 10 miljoonaa euroa. Suomalaisella Faba Palvelulla on lähes kahden miljoonan euron kokonaishanke, jossa TEKES on mukana merkittävällä panostuksella. Tämän lisäksi VikingDenmarkin, Svenk Avelin ja Faban omistama VikingGenetics on mukana viisi vuotta kestävässä projektissa, jonka kokonaisbudjetti on 8,5 miljoonaa euroa. Myös Maatalouden Kehittämisrahasto, Helsingin Yliopisto ja MTT panostavat genomiseen tutkimukseen merkittävästi.
Uusi arvostelutapa mahdollistaa täsmä-jalostuksen
Faban jalostusagronomi Minna Toivosen mukaan myös lypsylehmien jalostusarvojen luotettavuus kasvaa merkittävästi. Tämä lisää alkiosiirtojen merkitystä tiloilla, koska aikaisempaa paremmin tunnistetaan parhaat lehmät, joilta kannattaa huuhdella alkioita käytettäväksi huonommille tilan lehmille. Samalla syntyy liharoturisteytyksille uutta emokapasiteettia. Tämä tukee kotimaista maitorotuista naudanlihan tuotantoa. Nähtävissä on myös, että uusi jalostusohjelma mahdollistaa lypsylehmän pitoajan kasvun tulevaisuudessa. Tällä on suuri merkitys niin kannattavuudelle kuin myös ympäristölle.
Maa- ja elintarviketalouden Tutkimuskeskuksen genomisen valinnan professorin Esa Mäntysaaren mukaan uusi jalostustapa mahdollistaa vaikeasti mitattavien ominaisuuksien arvostelun eläimistä jo nuorena. Hän uskoo, että eläinten hyvinvointia heijastavien ominaisuuksien painoarvo jalostuksessa tulee kasvamaan. Jatkossa tunnistetaan elinikäistuotoksen ja pitkäikäisyyden jalostusarvo jo vastasyntyneestä eläimestä. Genominen valinta mahdollistaa myös tiettyihin ominaisuuksiin täsmällisesti kohdistuvan jalostuksen. Suhteellisin pienin kustannuksin on mahdollista toteuttaa erikoistuvaan tuotantoon sopivia tarpeenmukaisia eläinlinjoja.
Samalla kun jalostusta voidaan kohdistaa tarkemmin tiettyihin ominaisuuksiin, pystytään myös laveammin käyttämään erilaisia sukulinjoja ja siten osaltaan turvaamaan geneettisen monimuotoisuuden säilyminen.
Tarjolle heti kaksi uutta nuorsonnituotetta
Jalostusjohtaja Auli Himanen kertoi, että Suomen markkinoille tuodaan jo nyt kaksi VikingGeneticsin nuorsonnipohjaista uutuustuotetta. Genvik ja GenvikPlus siementuotanto pohjautuu genomisen valinnan perusteella valittuihin parhaisiin nuorsonneihin. GenvikPlus sonnit ovat valiosonnien tasoisia genomiselta jalostusarvoltaan parhaita sonneja ja ja Genvik siemen on tuote valikoituneista, voimakkaasti karsituista nuorsonneista. Himanen näkee myös kasvavia vientimahdollisuuksia kotimaisen punaisen lypsykarjarodun Ayrshiren siemenen vientiin.
